Veikkaus menettää tuloja, kun peliautomaattien määrä laskee – vastapainoksi uusia pelejä? Ministeri Sirpa Paatero: "Pitää katsoa myös yhtiön sisältä"

Veikkaus on kertonut menettävänsä ensi vuonna 50 miljoonaa euroa ja tästä eteenpäin 150–200 miljoonaa euroa vuodessa tämän vuoden tasoon nähden.

Syynä ovat yhtiön toimet, joilla pyritään vastaamaan kritiikkiin peliongelmien ruokkimisesta. Veikkausta on arvosteltu pelaamista tyrkyttävästä mainonnasta ja rahapelien liikevaihdon vähättelemisestä.

Veikkaus on ilmoittanut vähentävänsä ensi vuonna 3 500 peliautomaattia, jatkossa vielä enemmän. Tällä hetkellä Veikkauksella on yhteensä 18 500 hajasijoitettua automaattia.

Lisäksi hajasijoitetut automaatit tulevat pakollisen tunnistautumisen piiriin suunniteltua aiemmin, jo tammikuussa 2021.

"Pitää katsoa myös yhtiön sisältä"

Erilaiset Veikkauksen rahoista hyötyvät järjestöt ja muut edunsaajat esimerkiksi urheilu-, kulttuuri- ja taidealalla ovat olleet huolissaan peliautomaattitulojen vähenemisestä. 

Omistajaohjausministeri Paateron mukaan menetykset on mahdollista hyvittää joko valtion budjetista tai Veikkauksen sisältä.

– Pitää katsoa myös yhtiön [Veikkauksen] sisältä, onko jotakin muuta kautta saatavissa kompensaatiota, vai pitääkö sitä kompensaatiota hakea valtion budjetista, Paatero lausuu MTV Uutisille.

Paatero ei kerro vastauksessaan tarkemmin, minkälaiset keinot voisivat tulla kyseeseen. STT:n haastattelussa ministeri pohti, voisiko tulojen vähenemistä kompensoida kartuttamalla enemmän voittoa nettipeleistä tai lanseeraamalla uusia pelejä.

Ministerin mukaan menetysten hyvittäminen ei ole kuitenkaan varmaa – minkäänlaista päätöstä asiasta ei ole.

Hallitusohjelmassa todetaan, että arpajaislain vaikutuksesta vähenevät määrärahat kompensoidaan Veikkauksen edunsaajille kulttuurin, nuorisotoiminnan ja liikunnan osalta.

– Kompensaatio voi tapahtua esimerkiksi niin, että siirretään kuntien liikunta- ja nuorisotoiminnan sekä teattereiden, museoiden ja orkesterien valtionosuuksia asteittain maksettavaksi budjettivaroista sekä palautetaan asteittain etsivän nuorisotyön rahoitusta nuorisotoimen momentille, hallitusohjelmassa linjataan.

Ei henkilökohtaista kannanottoa

Ministeri Paatero ei paljasta henkilökohtaista näkemystään siitä, pitääkö menetyksiä kompensoida.

– Se on aika iso periaatteellinen päätös, Paatero sanoo.

– Jos tehdään isoja muutoksia, ne eivät ole pelkästään yhden ministerin päätöksiä. Arpajaislaista ja asetuksista päättää koko valtioneuvosto, ja rahojen käytöstä eduskunta, Paatero jatkaa.

Omistajaohjausministeri Paatero esitti tänään myös parlamentaarisen työryhmän perustamista rahapelien tiimoilta. Työryhmän on tarkoitus pohtia esimerkiksi sitä, kuinka rahapelijärjestelmää tullaan kehittämään.