Väyläviraston ylitarkastajan mukaan tasoristeysten poistaminen on turvallisin ja kustannustehokkain keino puuttua vaaratilanteisiin.
Ylivoimaisesti suurin osa tasoristeysonnettomuuksista Suomessa tapahtuu tasoristeyksissä, joissa ei ole varoituslaitetta. Näin kertoo STT:lle Mikko Heiskanen, Väyläviraston ylitarkastaja ja valtakunnallisen tasoristeyshankkeen projektipäällikkö.
Varoituslaitteena tasoristeyksissä on Suomessa tyypillisesti joko puolipuomi, varoitusvalo tai äänimerkki. Niin kutsutuissa vartioimattomissa tasoristeyksissä näitä varoituslaitteita ei ole lainkaan.
– Viimeisen 20 vuoden aikana noin 20 prosenttia onnettomuuksista on sattunut sellaisissa paikoissa, joissa on ollut jonkinlainen turvalaitos, joka on yleensä ollut joko ääni- tai valoturvalaitos, Heiskanen sanoo.
Tyypillisesti onnettomuudet tapahtuvat Heiskasen mukaan ihmisille tutuissa tasoristeyksissä.
– Se on aika mielenkiintoinen yhtälö, mutta toisaalta ihan ymmärrettävää, että kun kyseessä on liian tuttu paikka, niin tehdään kaikkea muuta kuin keskitytään siihen turvalliseen ajamiseen, hän sanoo.
Tiistaina Loimaalla Varsinais-Suomessa tapahtui pakettiauton ja junan tasoristeysonnettomuus. Turmassa kuoli pakettiauton kuljettaja, kertoo Lounais-Suomen poliisi.
Maanantaina Turussa tapahtui henkilöauton ja junan yhteentörmäys. Tasoristeyksen puomit olivat olleet poliisin mukaan ylhäällä. Tällä hetkellä ole tietoa siitä, miksi puomit olivat ylhäällä. Kukaan ei kuollut onnettomuudessa, mutta sekä junan että auton kuljettaja loukkaantuivat.
Sunnuntaina mies ja nainen kuolivat pakettiauton ja matkustajajunan törmäyksessä Pohjois-Savossa Siilinjärvellä. Poliisi arvioi auringon häikäisyn vaikutusta turmaan.
Siilinjärven tasoristeys on vartioimaton.
Lue myös: Poliisi tutkii auringon häikäisyn ja puhelimen käytön vaikutusta Siilinjärven junaturmaan
Useiden miljoonien kustannukset
Vuodesta 2018 lähtien Väylävirastolla on ollut käynnissä tasoristeysohjelma, jossa pyritään parantamaan tai poistamaan yli 500 tasoristeyskohdetta Suomessa.