Vauvasurmista syytetyn puolustus vetoaa mielen häiriintymiseen

Mielentilatutkimuksessa kolme vaihtoehtoa

Mielentilatutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mikä on ollut syytetyn mielentila rikoksen tekohetkellä.

Syyntakeeton ei rikoksen tekohetkellä kykene ymmärtämään tekonsa tosiasiallista luonnetta tai oikeudenmukaisuutta mielisairauden, syvän vajaamielisyyden tai vakavan mielenterveyden tai tajunnan häiriön vuoksi. Syyntakeetonta ei tuomita rangaistukseen, mutta terveysviranomaiset voivat määrätä syyntakeettoman pakkohoitoon.

 Alentuneesti syyntakeisen kyky ymmärtää tekoaan on heikentynyt. Hänen rangaistustaan voidaan lieventää mielentilan takia.

Syyntakeinen on ollut teon aikaan täydessä ymmärryksessä.  

Syyttäjä katsoo, että nainen surmasi vauvansa tietoisesti. Hän vaatii naiselle viidestä vauvan murhasta ja viidestä hautarauhan rikkomisesta elinkautista tuomiota.  

Vauvojen karmea kohtalo paljastui lähes päivälleen vuosi sitten. Vauvat löytyivät oululaisen kerrostalon kellarikomerosta, kun talon asukkaat alkoivat ihmetellä hajua. Rikosvyyhden purkautuessa selvisi, että oululaisäiti oli synnyttänyt vauvat vuosina 2005-2013.   

Äiti kiistää edelleen tekojensa tahallisuuden ja väittää olleensa siinä käsityksessä, että vauvat syntyivät kuolleina. Puolustuksen mukaan kyse ei ollut murhista vaan korkeintaan lapsensurmista, joista tulisi langettaa noin viiden vuoden vankeusrangaistus.

– Vaikka hän on ollut tekojen aikaan syyntakeinen, hänen toimintakykynsä on ollut niin oleellisesti heikentynyt, että ollaan oltu lähellä tilannetta, jossa häntä olisi voitu pitää alentuneesti syyntakeisena, äidin puolustusasianajaja totesi oikeudelle.  

Puolustus vetoaa äidin mielen häiriintymiseen. Asianajajan mukaan äidin elämänhallinta on ollut heikkoa, ja hän on sulkenut ahdistavat tunteet mielestään. 

– Tämä on tavallista naisille, jotka ovat surmanneet lapsensa, asianajaja lisäsi.  

Syyttäjän mukaan lapsensurmat eivät tule rikosnimikkeenä kyseeseen muun muassa tekojen toistuvuuden takia. Hän myös katsoo, että äidin toimintakyky säilyi tekojen jälkeen.  

Motiivi ei ole selvinnyt

Äiti synnytti kaksi poikaa ja kolme tyttöä yksin kotonaan kylpyhuoneessa. Syytteen mukaan äiti ei käynyt ennen synnytyksiä esimerkiksi neuvolassa eikä pyytänyt synnytyksen käynnistyessä keneltäkään apua. Syyttäjän mukaan äiti jätti vauvat ilman lämpöä ja hoivaa.  

Läheiset tiesivät vain yhdestä raskaudesta, ja heillekin äiti valehteli saaneensa keskenmenon. Jo poliisin esitutkinnassa äiti kertoi olleensa ahdistunut ja paniikissa. Hän puhui lumipalloefektistä: kun vauvakuolemat toistuivat, hän koki joutuneensa yhä syvemmälle salailun kuiluun.  

Äiti siirsi vauvat synnytysten jälkeen erilaisiin suljettuihin astioihin. Oikeuslääketieteellisten tutkimusten mukaan vauvat elivät 1-4 päivää. Kuolinsyitä ei ole voitu selvittää. Myöskään tekojen motiivi ei ole selvinnyt oikeuskäsittelyn kuluessa.  

Äiti säilytti ruumiita pakastimessa ja kuljetti niitä mukanaan useassa muutossa Oulun kaupungin alueella.  

Tuomio juhannusviikolla

Käräjäoikeus antoi asiassa välituomion viime joulukuussa. Oikeus katsoi tuolloin, että äiti on syyllinen viiden vauvansa kuolemaan ja viiteen hautarauhan rikkomiseen. Oikeuden mukaan naisen nimenomaisena tarkoituksena oli tappaa synnyttämänsä vauvat. Lisäksi oikeus katsoi naisen käsitelleen vauvojen ruumiita pahennusta herättävästi.  

Oikeuden mukaan naisen oli jo yleisen elämänkokemuksen perusteella täytynyt tietää, että vauvat tarvitsevat hoitoa ja lämpöä. Myös vauvojen astioihin sulkemisen merkityksen on täytynyt olla äidin tiedossa.  
Oikeus jatkoi maanantaina asian käsittelyä käymällä läpi äidille tehtyä mielentilatutkimusta. Lausuntoa käsiteltiin suljetuin ovin.  

Käräjäoikeus antaa tuomion jutussa 15. kesäkuuta.