Voiko taide viedä järjen? Stendhalin syndrooma ajaa Firenzen taideaarteita ihastelevia turisteja hurmioon ja jopa "hullujen huoneelle".
Stendhalin syndrooma on nimetty Firenzessä vuonna 1817 vierailleen kirjailijan mukaan, joka koki voimakkaan hurmioitumisen Santa Crocen kirkon taideteosten äärellä. Yhä edelleen Firenzen taideaarteet aiheuttavat matkailijoissa toisinaan esimerkiksi ahdistusta, huonovointisuutta ja muita oireita.
Turun yliopiston integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson kertoo, että Stendhalin syndrooma on hyvin harvinainen oireyhtymä, josta on oikeastaan hyvin vähän varmaa tietoa. Kuvauksia ihmisten taiteen äärellä saamista reaktioista kuitenkin on.
Karlsson kuvailee oireiden aiheutuvan ylitsevuotavasta estetiikasta ja kauneudesta.
– Sanoisin, että ne ovat ohimeneviä, voimakkaita oireita, joihin usein liittyy psykosomaattisia komponentteja, fyysisiä tuntemuksia ja usein esimerkiksi ahdistusta, Karlsson arvelee.
– Elimistön sääntelysysteemin rajat ylittyvät voimakkaasta tunnetilasta. Tilanne olisi sinänsä ylikuormitusreaktio.
Karlsson uskoo, että sairastuneilla taiteeseen liittyy usein poikkeuksellinen tunnelataus.
– Stendhalin syndrooman alkuperäisetkin tapaukset on havaittu ihmisillä, joille taide on ollut hyvin tärkeää.
