Varhaiskasvatuslain valmistelu etenee takkuillen. Hallitusohjelman lupaama uudistus ei saanut euroakaan budjettineuvotteluissa.
Jos lisärahaa ei löydy, uhkaa koko laki jäädä varhaiskasvatusalan asiantuntijoiden mukaan vain näennäiseksi sanahelinäksi lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen.
Opetusministeri on pettynyt siihen, ettei hänen esitystään rahoituksesta hyväksytty.
– Jäin sitten yksin tämän ison uudistuksen kanssa kaikkien muiden ministeriöiden rahapulan vuoksi, pahoittelee opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru (SDP).
Onnistuneet varhaisvuodet ehkäisevät syrjäytymistä
Varhaiskasvatuslakiin halutaan kirjata lapsen oikeus varhaiskasvatukseen. Ryhmäkoot haluttaisiin määritellä tarkoin. Nykyisin lapset saattavat olla säännöllisesti liian isoissa ryhmissä, koska laki sallii ylisuuret ryhmät tilapäisesti. Kuntien nykykäytännöt ovat niin kirjavia, että uusi laki olisi tarpeen.
Alan asiantuntijat ovat vaatineet lakiremonttia jo viimeiset 15 vuotta. Päättäjät tiedostavat uudistustarpeen.
- Varhaiskasvatus on sellainen asia, että se voidaan aina jättää lapsipuolen asemaan, sanoo Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n erityisasiantuntija Ritva Semi.
– Meillä on Suomessa sellainen näkökulma, että ei uskota lasten kehitykseen varhaiskasvatuksessa, vaikka kansainväliset ja kotimaiset tutkimukset aivan selkeästi sanovat, että varhaiset vuodet on lapsen kannalta kaikkein tärkeimmät, jatkaa Semi.
