Suomi ajaa mukaan seuraavaan EU:n pakotepakettiin erityisesti Venäjän varjolaivastoon iskeviä toimia, kertoo ulkoministeri Elina Valtonen (kok.).
Elina Valtosen mukaan toiveissa on, että tulevaa pakotepakettia saataisiin koordinoitua Yhdysvaltain kanssa ja että myös Yhdysvallat lisäisi pakotepainetta Venäjää kohtaan.
Valtonen kommentoi asiaa Luxemburgissa EU:n ulkoministerikokouksen jälkeen.
– Toivon, että seuraavaan kokoukseen mennessä on saatu neuvoteltua hyvä paketti. Joka tapauksessa pakotepainetta pitää jatkaa, Valtonen sanoi.
Valtonen myös totesi, että Venäjän sunnuntainen hyökkäys Ukrainan Sumyyn osoittaa Venäjän täydellistä välinpitämättömyyttä rauhanprosessiin.
– Toivotaan, että näiden viimeaikaisten iskujen jäljiltä Yhdysvallat ymmärtää, että pakotepaine on erittäin tärkeää. Yhdysvallat juuri lisäsi vuodella pakotteita ja siellä on kongressissa uusi kattava pakote-esitys etenemässä, Valtonen sanoi.
Valtonen vieraili viime viikolla Yhdysvalloissa. Hän kertoo saaneensa siellä käsityksen, että myös Yhdysvaltain kello rauhanneuvotteluissa on alkanut tikittää.
–Jossain vaiheessa sielläkin kärsivällisyys päättyy Venäjän toimien seurailuun, koska presidentti Donald Trump on ilmoittanut, että haluaa saada rauhan Ukrainaan. Sain sellaisen kuvan, että tällä viikolla olisi vielä jotain tulossa, mutta katsotaan miten asia etenee, tämä on nyt Yhdysvaltojen käsissä.
Lue myös: EU:n ulkoministerit keskustelevat Ukrainalle kaavaillusta ammuspaketista
Pakotteita ilman yksimielisyyttä
EU:n pakotteisiin on tuonut haastetta Unkari. Maa on viime kuukausina toistuvasti vastustanut EU:n yhteisiä Venäjä-pakotteita, mutta on lopulta aina hyväksynyt ne.
– Nyt selvitetään keinoja, millä päästään luomaan pakotepainetta ilman yksimielisyyttä, Valtonen sanoi. Hän ei avannut tarkemmin, mitä nämä keinot voisivat olla.
Kaikilla muilla 26 jäsenmaalla on kuitenkin vahva halu pakotteiden jatkamiseen, kertoi eräs korkea-arvoinen EU-virkamies ennen kokousta.
Länsipakotteiden poistamisen vaatiminen oli yksi Venäjän ensimmäisistä vaatimuksista, kun tulitauosta Ukrainassa ryhdyttiin neuvottelemaan.
EU:ssa sen on tulkittu tarkoittavan, että vaikka Venäjä pyrkii viestimään muuta, pakotteet ovat todella vaikuttaneet sen talouteen, summaa eräs korkea-arvoinen virkamies.
– 26 jäsenmaata on sitoutunut pakotteiden pitämiseen ja jopa tiukentamiseen, virkamies sanoo.
Yli 20 miljardia Ukrainalle
EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Kaja Kallas taas kertoi ennen kokousta, että hänen kaavailemastaan ammuspaketista Ukrainalle on saatu kerättyä kasaan kaksi kolmasosaa.
Kallaksen mukaan Ukrainan tukemiseksi pitää kuitenkin tehdä enemmän.
Hänen mukaansa EU-maat ovat sitoutuneet jo yhteensä 23 miljardin euron aseapuun tänä vuonna, mutta Venäjään on kohdistettava tätäkin enemmän painetta.
– Todistamme yhtä sodan tuhoisimmista iskuista ja siviilejä kuolee. Isku tehdään tilanteessa, jossa Ukraina on jo suostunut tulitaukoon. Emme näe samaa Venäjän osalta. Siksi on selvää, että meidän tulee tukea Ukrainaa enemmän, Kallas sanoi Sumyn tapahtumiin viitaten.
EU:lta lisää tukea myös palestiinalaisille
Kokouksen jälkeen EU oli tapaamassa myös palestiinalaishallinnon edustajia ensimmäistä kertaa järjestettävässä korkean tason dialogissa.
Israelin iskut Gazaan ovat jatkuneet, ja myös Israelin siirtokuntalaisten tekemä väkivalta Länsirannalla on lisääntynyt.
Viimeksi sunnuntaina Israelin ilmaisku tuhosi osia Gazassa sijaitsevasta sairaalasta. Israel on toistuvasti iskenyt Gazan sairaaloihin, vaikka hoitolaitokset on erikseen turvattu kansainvälisen oikeuden nojalla.
Lisäksi Israel iski muun muassa avustusjärjestö World Central Kitcheniä vastaan, surmaten seitsemän ihmistä.
– Avustustyöntekijöitä vastaan iskeminen ja humanitaarisen avun pääsyn estäminen alueelle on jotain, mikä ei ole millään tapaa hyväksyttävää, Valtonen sanoi.
Kallas kertoi, että EU lisää tukeaan Länsirannalle ja Gazaan. EU antaa palestiinalaisille yhteensä 1,6 miljardin euron arvoisen tukipaketin seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.
Juttua päivitetty 14.4.2022 kello 17.04.