Välioven hionta ja lakkaus

Reiskaa pyydettiin kunnostamaan vanhan välioven pinta. Kyseessä oli alunperin kerrostalon ovi, joka oli aikanaan johtanut rappukäytävästä asuntoon. Se oli saanut uuden käytön 1950-luvulla rakennetussa rintamamiestalossa, lämpimän porstuan ja asuintilojen välisenä ovena. Hyvin se oli palvellut, mutta ajan mittaan pinta oli tietysti haalistunut ja laikkuuntunut ja olipa siihen ilmaantunut muutamia naarmujakin.

Viilutetun oven kunnostaminen alkaa tietysti hiomalla vanha lakka ja naarmut pois. Tässä on oltava varovainen, ettei vahingossa hio viilua puhki. Hiomisen voi tehdä käsinkin, mutta huomattavasti nopeammin se käy koneella. Reiska käytti reunoihin kolmiohiomakonetta ja muihin pintoihin epäkeskotasohiomakonetta.

Käsin hiottaessa sopiva paperin karkeus on 120 ja koneella hienompi - esimerkiksi 180. Mahdolliset koristeurat jäävät edelleen käsipelillä hoidettaviksi. Hiottaessa on syytä käyttää hengityssuojainta.

Peiliovia ei tällä menetelmällä voi käsitellä. Niihin on käytettävä joko maalinpoistoainetta tai kuumailmapuhallinta ja työ on tehtävä joko erittäin hyvin tuuletettavassa tilassa tai sään salliessa ulkosalla. Sen verran haitallisia ovat siinä syntyvät höyryt.

Ulko-ovet Reiska suosittelee lakattavaksi vaikkapa venelakalla. Uusia ulko-oviahan ei enää nykyisin lakata, vaan ne käsitellään puuöljyllä. Sellaista ei tietenkään voi - eikä saa - lakata.

Kaikkein ensimmäiseksi Reiska irrotteli vetimet, nosti sitten koko oven vaaka-asentoon pukeille ja otti pois myös saranat ja lukot.

Hionta tehdään puun syyn suuntaisesti. Kun on saatu haluttu lopputulos, pinta puhdistetaan huolellisesti ensin harjalla ja sitten nihkeällä rätillä. Kun kaikki pinnat oli hiottu, Reiska lakkasi reunat ja syrjät, joiden lakkaaminen oven paikallaan ollessa olisi hyvin hankalaa. Kun ne olivat kuivuneet, kiinnitettiin saranat, nostettiin ovi paikalleen ja lakattiin isot pinnat. Lakaksi Reiska valitsi vesiohenteisen, miedon hajuisen lakan.

Ensimmäinen sively tehtiin ohennetulla lakalla. Vanhasta viilupinnasta on käytännössä mahdoton saada kaikkea vanhaa tavaraa pois, jolloin sen imukyky on eri kohdissa erilainen. Ohentamisen tarkoitus on estää siitä johtuva laikkumaisen jäljen synty.

Kun pinta on kuivunut, tutkitaan onko siihen syntynyt karheutta tai tikkuuntumista. Tarvittaessa tehdään kevyt välihionta ja puhdistetaan pinta ennen uutta kerrosta. Tällä kertaa pinta jäi niin tasaiseksi, ettei hiontaa tarvittu.

Toinen lakkakerros vedettiin sitten laimentamattomalla lakalla. Reiska ruuvasi helat ja vetimet takaisin vanhoille paikoilleen ja ovi oli valmis uuteen palvelukseen.

(JKA 30.1.2005)

Lue myös:

    Uusimmat