Ydinkäyttöinen vakoilulaiva Ural ruostui lopulta laiturissa ilman, että se pääsi kertaakaan suorittamaan sille aiottua tehtävää.
Kesäkuussa 1981 Neuvostoliitto alkoi rakentaa valtavaa ydinkäyttöistä vakoilulaivaa Leningradissa Vasilinsaaren eteläpäässä, vallankumoussankari Sergo Ordžonikidzen mukaan nimetyllä telakalla numero 189.
Nimen Ural saaneelle laivalle oli suunniteltu vain yksi tehtävä. Sen piti purjehtia toiselle puolella maapalloa Tyynellemerelle lähelle Kwajaleinin atollia vakoilemaan amerikkalaisten ohjuskokeita. Selvittää, mihin amerikkalaisten kaikkein salaisimmat aseet pystyvät.
Marshallinsaariin kuuluvalla Kwajaleinilla sijaitsee edelleen Yhdysvaltain avaruus- ja ohjuspuolustuskeskuksen koealue.
Kaksi ydinreaktoria
Ural rakennettiin Kirov-luokan ydinkäyttöisen taisteluristeilijän mallin mukaan. Uralin kaksi ydinreaktoria tuotti, teoriassa, 171 megawattia tehoa.
Aluksen nopeus oli 22 solmua. Sähköä tarvittiin valtavat määrät myös Uralin mahtavien tutkien ja monimutkaisten elektronisten kuuntelulaitteiden käyttövoimana.
Laivalla oli useita ES EVM-tietokoneita, jotka oli kopioitu IBM:n mainframe-koneista sekä venäläisten itsensä kehittämiä Elbrus-tietokoneita.
Ne oli kytketty elektronisiin Korall-tiedustelulaitteistoihin.

