Lyhytaikaisten vaikutusten lisäksi liikunnalla on pitkäkestoisia, hyviä vaikutuksia aivoille. Harmi vain, että olemme oikeastaan unohtaneet liikkumisen.
– Jos kyseessä olisi pilleri, tätä olisi markkinoitu kovasti, ylilääkäri ja konsultoiva psykiatri Anders Hansen selittää.
Kyseessä on se salaisuus, jota niin moni etsii: asia, joka parantaa muistia, saattaa jopa nuorentaa, tekee ihmisen luovemmaksi ja keskittyneemmäksi. Mainoskylttejä ei kuitenkaan näe katujen varsilla, koska kyseessä on ”vain” liikunta. Meillä on tapana väheksyä sitä, Hansen kuvaa.
”Purista kätesi kahdeksi nyrkiksi ja pidä niitä vastakkain. Aivosi ovat tämän kokoiset. Ne painavat suunnilleen yhtä paljon kuin maitotölkki.
Näin pieneen tilaan mahtuu kaikki se, mitä eläissäsi olet tuntenut ja kokenut.”
COLOURBOX – Lainaus teoksesta Aivovoimaa, Näin vahvistat aivojasi liikunnalla
15 vuoden ajan lääketieteellisiä tutkimuksia läheisesti seurannut Hansen alkoi viime vuosina kiinnittää huomiota siihen, miten hyviä tutkimuksia fyysisen aktiivisuuden eduista aivoille julkaistiin.
– Se yllätti minut. Liikunta ei vain tee oloa paremmaksi, vaan se tekee ihmisestä keskittyneemmän, parantaa muistia ja stressinkestävyyttä, tekee luovemmaksi ja saattaa jopa vaikuttaa älyyn.
Aivovoimaa-kirjassaan Hansen kertoo, miten suotuisasti liikunta vaikuttaa aivoihin. Liikunta on sanalla sanoen aivojen lääke – myös eräänlainen mielialalääke. Hansenin mukaan onkin harmi, että olemme oikeastaan unohtaneet liikkumisen.
