Suomalaiset jääkiekon ystävät ovat saaneet tuoreeltaan lukea Kai Suikkasen menestystarinasta italialaisen Bolzanon päävalmentajana. Sveitsin pääsarjassa EHC Bielin välieriin luotsanneen Antti Törmäsen tarinassa on paljon yhteneväisiä piirteitä.
Sekä Suikkanen että Törmänen saivat viime kaudella enemmän tai vähemmän siipeensä SM-liigassa nimivahvojen joukkueiden peräsimessä. Suikkasen Kärpät rämpi runkosarjassa kahdeksanneksi ja putosi säälipudotuspeleissä juuri Törmäsen luotsaamaa HIFK:ta vastaan. Suikkanen sai tämän jälkeen lähteä, ja hänen sopimuksestaan Oulussa jäi käyttämättä yksi vuosi.
HIFK ja Törmänen olivat aiemmin samalla kaudella solmineet tähän kevääseen ulottuvan jatkosopimuksen, mutta myös Törmäselle näytettiin ovea edellisen sesongin päätteeksi. Helsinkiläisseura oli sijoittunut runkosarjassa pettymyksellisesti vasta yhdeksänneksi, ja vaikka IFK nousi pudotuspeleissä neljänneksi, seurajohdolle oli riittänyt.
Suikkasta ja Törmästä on kritisoitu etenkin taktisesta puolesta, pelin löyhänlaisesta organisoimisesta. Heidän valmentajamaineensa Suomessa ehti ryvettyä.
”Kausi oli erinomainen”
Sekä Suikkanen että Törmänen olivat vielä alkukaudella ilman valmennustöitä, mutta vuoden loppua kohden kutsut kävivät: ensin marraskuun lopulla Suikkaselle Italiaan ja joulukuussa Törmäselle Sveitsiin, jonka pääsarjassa hän oli aiemmin valmentanut Berniä vuosina 2011–2013.
Suikkanen luotsasi Bolzanon monikansallisen EBEL-liigan jumbosijalta, 12. paikalta, ensin viimeisenä joukkueena pudotuspeleihin, ja niissä aina loppuotteluihin. Finaalisarja ratkeaa perjantaina seitsemännessä pelissä Red Bull Salzburgia vastaan.
Kun Törmänen puolestaan hyppäsi Bielin puikkoihin, se oli 12 joukkueen Sveitsin liigassa seitsemäntenä, kolmen pisteen turvin pudotuspeliviivan yläpuolella. Espoolaissyntyinen luotsi piiskasi Bielin runkosarjassa lopulta komeasti kolmanneksi, ja joukkue eteni aina välieriin.
Vaikka kausi päättyikin hiljattain semifinaalivaiheessa runkosarjanelosta Luganoa vastaan 2–4-voitoin, Törmänen on tyytyväinen.
– Kausi oli erinomainen. Kun katsoo, mistä lähdettiin, noustiin kuitenkin runkosarjassa kolmanneksi. Pitää olla erittäin tyytyväinen. Aina valmentajanvaihdoksen myötä on kyse siitä, saadaanko juttuja aikaan. Nyt todellakin saatiin, Törmänen sanoo MTV Sportille.
Edeltävällä sesongilla reilun 50 000 asukkaan kaupungin, Biel/Biennen, jääkiekkoylpeys oli sijoittunut kahdeksanneksi. Bielin kotisivuilla on viimeisimpänä maininta seuran tuon kauden budjetista, joka oli euroina 11 miljoonan luokkaa.
Jos vain raha ratkaisisi, Biel olisi pysynyt viime kauden tapaan taistelemassa juuri ja juuri pudotuspelipaikoista.
– Kun välierän pistää perspektiiviin, seura oli ollut niissä 28 vuotta sitten viimeksi. Saatiin myös ensimmäinen (pudotuspeli)voitto Tissot-areenalla (avattu vuonna 2015). Asioita, joita siellä ei ole tapahtunut. Ne pitää aina ottaa huomioon, kun arvioidaan. Olimme kuitenkin neljän joukossa ja pystyimme taistelemaan, vaikka mukana oli monta miljoonaa suuremmalla pelaajabudjetilla painaneita ryhmiä. Totta kai se on iloinen asia, Törmänen perkaa.
Törmänen ei silti kiistä, etteikö putoaminen välierissä olisi jäänyt kaivelemaan.
– Näimme, että meillä oli mahdollisuus jatkoon. Ihan hyvin pelasimme, mutta pieniä juttuja oli tiellä. Meillä oli aika kokematon ryhmä, jolta puuttuu kovia pelejä kansainvälisellä tasolla. Näki kyllä, että se vaikuttaa.
– Totta kai aina kun ollaan playoffseissa, on tarkoitus menestyä ja mennä niin pitkälle kuin mahdollista. Nyt nähtiin, että olisi ollut mahkuja. Kun ei pärjää, kyllä se kismittää tietenkin.
”Ei paljon peruutella”
Mutta miten Biel eteni välieriin asti? Kanadalais-yhdysvaltalaisen Mike McNamaran penkin takana joulukuussa korvannut Törmänen korostaa, että työstettävänä oli iso muutos, joka on tavanomaisesti edessä valmentajanvaihdoksissa.
– Ensimmäisenä tutustuin ihmisiin, valmennustiimiin.
Sen jälkeen Törmänen alkoi työstää toisiinsa osaltaan sidoksissa olevia henkisiä asioita ja peliä. Ja kun peliin mennään, Sveitsi tunnetaan luisteluvoimaisten pelaajien sarjana, jossa kaasu käy ja maisema vaihtuu kiekon kanssa vikkelään etelä-pohjoissuunnassa. Törmänenkin sanoo lähteneensä luotsaamaan vauhdikasta sapluunaa.
– Ei siellä paljon peruutella. Hyvin vähän on trapia. Ei siellä montaa joukkuetta sellaista pelaa, Bern lähinnä. Muuten hyvin vähäistä se peruuttelumeininki siellä on kaikkinensa.
Mutta tarkkarajaisemmin: millaista pelitapaa Törmänen ajoi sisään?
– Pitää pelata tilanteen mukaisesti ja huomioida, onko tilanteessa aikaa. Otetaan huomioon myös vastustajan ryhmittymä, miten he pelaavat. Kaikki asiat siihen aina vaikuttavat. Ei se ole pelkästään, että pelataan nyt näin. Yleisellä tasolla tietty tyyli voi toimia, mutta jos tiedetään, ettei se tänään toimi noita vastaan, en silloin näe järkeväksi toimia sillä lailla siinä tilanteessa.
Törmänen kuvailee Bielin peliä moninaiseksi. Vaikka vauhti oli lähtökohta, Törmäsen sanoista kuultaa, että hän halusi joukkueensa olevan pelillisesti muuntautumiskykyinen, kameleonttimainen.
Myös HIFK:ssa Törmäsen alaisuudessa nähtiin vaihtelevasti lyhyitä ja pitkiä syöttöjä, tiiviimpää ja hajanaisempaa viisikkoa – monenlaisia luovia ja improvisoituja variaatioita, joskin samassa syssyssä myös pelillistä sekavuutta, mistä Törmänen sai runsaasti kritiikkiä.
– Välillä fiksuinta on pelata kiekko syvään. Välillä fiksuinta on pitää kiekkoa ja pudottaa alas, välillä lähteä yhdessä ja välillä pitkällä syötöllä. (Bielissä) mentiin monin eri tavoin.
Toni Rajala onnistui
Törmänen on luotsannut joukkuetta englanniksi. Vaikka valtaosa Bielin pelaajista on sveitsiläisiä, joukkueessa pelasi kuluneella kaudella myös kuusi muiden maiden kansalaista. Englannin ymmärrys pelaajien keskuudessa on ollut Törmäsen mukaan hyvää luokkaa.
– Kyllä sveitsiläisten kielitaito on hyvällä tasolla. Totta kai kun katsoo pelisuoritusta, voi aina miettiä, että ymmärsiköhän hän, mitä oikeasti puhuttiin – näin huumorina. Ulkomaalaisten myötä kulttuurit ovat yhteentörmänneet ja käytössä on ollut monenlaista kieltä. Ruotsalaisen kakkosvalmentajan (Anders Olssonin) kanssa puhuttiin esimerkiksi ruotsia.
Ainoa, jonka kanssa Törmänen on päässyt joukkueessa heittämään suomea, on ollut Leijonien MM-leiriryhmäänkin valittu 27-vuotias suomalaishyökkääjä Toni Rajala. AHL:ssä ja KHL:ssäkin urallaan pelannut Rajala tahkosi jo tehojen valossa kelpo kauden: 44 runkosarjaottelun 16+19=35 ja 12 playoff-peliin vielä 9+5=14.
– Kyllähän Toni onnistui. Alkuun kanadalaisen koutsin kanssa oli aika lailla erilaista pelaamista ja vähän hankaluuksia siinä. Kyllähän Toni paransi kovasti ja oli tosi isossa roolissa. Erinomainen pelaaja hän on. On ollut ilo valmentaa häntä.
Se työ on jatkumassa myös ensi kaudella, sillä sekä Törmäsen että Rajalan sopimukset Bielissä jatkuvat kevääseen 2019.
Törmänen voitti viimeksi toisella Bern-kaudellaan Sveitsin mestaruuden.