Rakennuttajat ja osa poliitikoista luopuisi mielellään väestönsuojien rakentamisesta. Sisäministeriön pelastusosaston toimistoinsinööri Pekka Rajajärvi sanoo, että se olisi virhe.
Väestönsuojien rakentamisen lopettamista on väläytelty jo useamman vuoden ajan. Eräänlainen välitilinpäätös tuli vuonna 2011 uudessa pelastuslaissa, kun väestönsuojaa vaativien rakennusten kerrosalaa nostettiin 600 neliömetristä 1 200 neliömetriin. Käytännössä väestönsuojia siis rakennetaan jo nyt paljon vähemmän kuin vielä nelisen vuotta sitten.
– Nyt Sipilän hallitusohjelman ympäristöministeriön osuuteen on taas kirjattu, että väestönsuojarakentamisesta kokonaan luopumista selvitetään, sisäministeriön pelastusosaston toimistoinsinööri Pekka Rajajärvi sanoo.
Rajajärven mielestä syy lopetushaluille on selvä.
– Rakennuttajat ovat lobanneet, että se maksaa niin paljon asuntorakentamiselle.
Väestönsuojan hinta on noin 25 euroa asuntoneliöltä. Jos siitä aiheutuu lisäkustannuksia enemmän kuin kaksi prosenttia rakennuksen kokonaiskustannuksista, väestönsuojan kokoa voidaan pienentää ja tarvittaessa rakentamisesta voi saada vapautuksen aluehallintovirastolta.
– Minä en ole löytänyt ketään, joka pystyisi sanomaan, että jos on vierekkäin kaksi taloa, joista toisessa on väestönsuoja ja toisessa ei, niin ilman väestönsuojaa rakennettua myytäisiin halvemmalla. Kaikki myydään markkinahinnalla, jolloin myyntiasunnoissa raha jää rakennuttajalle. Ainoastaan vuokra-asuntotuotannossa väestönsuojarakentaminen voi pikkaisen vaikuttaa kustannuksiin ja sitä kautta vuokraan.
