Droonimuurin osana voisi olla esimerkiksi torjuntadroonit, jotka taistelisivat ilmassa ja niitä ohjaisi tekoäly.
Niin sanotun droonimuurin tehtäviin kuuluisi muun muassa droonien havaitseminen, luokittelu ja tunnistaminen. Samalla päätettäisiin, mitkä drooneista ovat uhkaavia ja tulee saada alas, kuvaa Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja, Pathfinder Solutionsin toimitusjohtaja Jyri Kosola STT:lle.
Kosola sanoo, että seuraavaksi drooni pitäisi saada eristettyä sen lennättäjästä tai satelliittinavigoinnista, jotta sitä olisi helpompi harhauttaa, häiritä ja estää. Kun drooni tulee lähemmäs siihen voi niin sanotusti alkaa vaikuttaa. Vaikuttamiskeinoksi Kosola mainitsee esimerkiksi torjuntadroonit ja sen, että koneet taistelisivat toisiaan vastaan tekoälyn ohjaamina. Vaikuttamiskeinoja on muitakin.
– Viimeisenä on tietysti se, että jos joku tulee läpi, niin se osuma pitää sitten kestää. Eli yhteiskunta joutuu miettimään sitä, miten infrastruktuuria rakennetaan uudelta näkökulmalta, Kosola sanoo.
Hän puhuu siitä, miten autopommeihin ryhdyttiin varautumaan, ja kertoo, että esimerkiksi norjalainen terroristi Anders Behring Breivik vei Oslon keskustaan autopommin vuonna 2011. Tämän kaltaisten iskujen jälkeen hallintorakennusten ympärille on tullut erilaisia esteitä, jotka estävät esimerkiksi sen, että aivan rakennuksen viereen tai vaikka porttikongiin pääsisi.
EU-komission puolustus- ja avaruusasioista vastaava komissaari Andrius Kubilius on tänään vierailulla Suomessa. Hän on tavannut pääministeri Petteri Orpoa (kok.) ja puolustusministeri (kok.). Komission puheenjohtaja julkisti vuotuisessa linjapuheessaan esityksen droonimuurin rakentamisesta unionin itärajalle.