Droonimuurin osana voisi olla esimerkiksi torjuntadroonit, jotka taistelisivat ilmassa ja niitä ohjaisi tekoäly.
Niin sanotun droonimuurin tehtäviin kuuluisi muun muassa droonien havaitseminen, luokittelu ja tunnistaminen. Samalla päätettäisiin, mitkä drooneista ovat uhkaavia ja tulee saada alas, kuvaa Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja, Pathfinder Solutionsin toimitusjohtaja Jyri Kosola STT:lle.
Kosola sanoo, että seuraavaksi drooni pitäisi saada eristettyä sen lennättäjästä tai satelliittinavigoinnista, jotta sitä olisi helpompi harhauttaa, häiritä ja estää. Kun drooni tulee lähemmäs siihen voi niin sanotusti alkaa vaikuttaa. Vaikuttamiskeinoksi Kosola mainitsee esimerkiksi torjuntadroonit ja sen, että koneet taistelisivat toisiaan vastaan tekoälyn ohjaamina. Vaikuttamiskeinoja on muitakin.
– Viimeisenä on tietysti se, että jos joku tulee läpi, niin se osuma pitää sitten kestää. Eli yhteiskunta joutuu miettimään sitä, miten infrastruktuuria rakennetaan uudelta näkökulmalta, Kosola sanoo.
Hän puhuu siitä, miten autopommeihin ryhdyttiin varautumaan, ja kertoo, että esimerkiksi norjalainen terroristi Anders Behring Breivik vei Oslon keskustaan autopommin vuonna 2011. Tämän kaltaisten iskujen jälkeen hallintorakennusten ympärille on tullut erilaisia esteitä, jotka estävät esimerkiksi sen, että aivan rakennuksen viereen tai vaikka porttikongiin pääsisi.
EU-komission puolustus- ja avaruusasioista vastaava komissaari Andrius Kubilius on tänään vierailulla Suomessa. Hän on tavannut pääministeri Petteri Orpoa (kok.) ja puolustusministeri Antti Häkkästä (kok.). Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen julkisti vuotuisessa linjapuheessaan esityksen droonimuurin rakentamisesta unionin itärajalle.
Lue myös: Kubilius: Venäjä testaa EU:ta ja Natoa – Häkkänen vaatii nopeita toimia
Drooneja voidaan tuoda muualtakin kuin idästä
Kosola näkee, että droonimuuria parempi termi olisi droonikilpi.
– Droonimuuri viittaa siihen, että olisi joku kiinteä paikallinen este, joka pitäisi droonit toisella puolella ja toisella puolella olisi turvallista olla. Tämmöistä estettä ei käytännössä pysty tekemään.
– Syy siihen on oikeastaan se, että sen muurin pitäisi olla melkein 2 000 kilometriä pitkä, jos otetaan maa- ja merirajat huomioon.
Hän avaa, että tällöin voimavarat levitettäisiin liian laajalle alueelle, jolloin muuri olisi väistämättä hyvin ohut.
– Muuri on semmoinen, joka viittaa siihen, että se on rakennettu ja pystytetään paikalle, jossa se seistä jöpöttää taivaan tappiin asti. Jos uhka tuleekin muualta kuin muurin kohdalta, niin muuri vain katselee sivusta. Kilpi on tämmöinen, joka laitetaan uhan eteen. Kilpi on semmoinen, jota voidaan keskittää siihen, missä uhka on pahimmillaan.
Euroopassa on viime aikoina nähty, että droonit eivät koske vain Venäjän länsinaapureita. Droonit voidaankin tuoda maahan etukäteen myös muuta kautta kuin itärajalta.
"Uhka kehittyy koko ajan"
Kosola näkee, että jos niin sanotun muurin suhteen ryhdyttäisiin ripeisiin toimiin, Suomessa voisi olla vuodessa tai kahdessa suhteellisen hyvä kyky tehdä joitakin muurin toimista. Hän kuitenkin muistuttaa, että järjestelmä kehittyy koko ajan, joten se ei tule koskaan olemaan täysin valmis.
– Uhka kehittyy sen mukaisesti, kun mitä suojautuminen kehittyy, Kosola sanoo.
– Väitän, että se on jatkuva kamppailualue, jossa ei tarvitse olla täydellistä suoritusta. Riittää, että on parempi kuin vastustaja.
Kosola sanoo, että ensin yhteiskunnassa pitäisi päättää se, kuka suojaa mitäkin. Hän sanoo, että Suomessa ei ole valmiiksi olemassa juurikaan droonimuuriin tai -kilpeen tarvittavia rakenteita eikä ole olemassa selkeää droonistrategiaa.