Suomessa on paljon väestönsuojia. Huomenta Suomessa mietittiin, voisiko niihin ilmaston lämmetessä suojautua myös helteeltä.
Ajatus väestönsuojien kehittämisestä helteeltä suojautumiseen soveltuviksi on Oulun yliopiston kansanterveystieteen professorin Jouni Jaakkolan mielestä hyvä ja mahdollisesti tulevaisuudessa ajankohtainen.
– Tuntuisi siltä, että siinä voisi suunnittelutasolla päästä eteenpäin. Kun niihin on satsattu paljon, niin jos niihin lisättäisiin tiettyjä ominaisuuksia, jolloin ne toimisivat myöskin hellesuojina, Jaakkola sanoi lähetyksessä.
Väestönsuojiin voisi esimerkiksi asentaa jäähdyttimet.
– Mielestäni sään ääri-ilmiöt tulisi ja kannattaisi integroida meidän yleiseen turvajärjestelmään, Jaakkola sanoo.
Lue myös: Pitäisikö suomalaisten kodit rakentaa hellettä vai paukkupakkasia varten? Professori varoittaa viheliäisestä ongelmasta
Neuvotteleva virkamies Pasi Ryynänen sisäministeriön pelastusosastolta kertoo, että Suomen väestönsuojissa on tilaa noin 4,8 miljoonalle ihmiselle.
– Alueellisia eroja tietysti on. Pääsääntöisesti taajamissa ja suurissa kaupungeissa tilanne on todella hyvä. Esimerkiksi Helsingissä suojapaikkoja on paljon enemmän kuin asukkaita, Ryynänen sanoo.
Väestönsuojia on sekä maan alla että maan tasolla. Tiloina ne voivat olla huomattavasti viileämpiä kuin esimerkiksi kerrostalot, joihin niitä on rakennettu.
Lue myös: Helleputki näkyy ennätyksenä päivystyksissä – ylilääkäri: "Nyt alkaa olla jo kipurajoilla"
Ryynänen näkee väestönsuojien hellesuojiksi muuntumisessa esimerkiksi ikkunattomuuden ja ilmanvaihdon kaltaisia esteitä. Hän myös huomauttaa, että väestönsuojaan suojautuessa yhtä ihmistä kohden jää hyvin vähän tilaa.
– Kyllä ne ovat lähtökohtaisesti asevaikutuksia varten olemassa. Eivät ne ehkä sovellu helteeseen, Ryynänen sanoo.
Ryynänen pitää kuitenkin tervetulleena keskustelua uusien rakennusten varustamisesta jonkinlaisella viilennyksellä.
– Jos näitä todella pitkiä hellejaksoja oikeasti alkaa tulla ja se aiheuttaa ongelmia ihmisten terveydelle ja jaksamiselle, niin hyvä olisi miettiä, olisiko siihen myöskin teknisiä ratkaisuja olemassa, Ryynänen sanoo.