Suomalaiset suhtautuvat uusiin ruokiin ristiriitaisesti. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan erityyppisiin ruokauutuuksiin liitetään sekä teknologisuuden että luonnonmukaisuuden jännitteitä.
Tutkija Anna Huotilaisen väitöstutkimuksen mukaan ruokauutuudet herättävät kuluttajissa valtavan tunteiden kirjon. Uutuusruuat nostattavat pelkoja ja epäilyksiä, mutta samalla niihin liittyy käsityksiä teknologiasta ja luonnonmukaisuudesta.
- Pelot ja epäilykset pohjaavat siihen, että emme tiedä mitä syömme. Teknologia korostaa niitä niin, että ruoka määritetään keinotekoiseksi ja teolliseksi tai ristiriitaisesti teknologian kautta turvalliseksi, Huotilainen sanoo.
Etenkin terveysvaikutteisiin uutuusruokiin liitetään tutkimuksen mukaan epäilyjä. Geenimuunneltu ruoka taas saa herkimmin kannatusta teknologisilla perusteilla.
- Uutuusruoka voidaan hyväksyä myös siksi, että se hahmotetaan luonnonmukaiseksi.
Luonnollisena ja hyvänä pidetään etenkin luomutuotteita ja etnisiä ruokauutuuksia.
- Laajempana tasona uutuuksiin asennoitumisessa nousee esiin myös suhtautuminen syömiseen, eli sen pitäminen nautintona tai välttämättömyytenä. Kulinaristi on todennäköisimmin vähän vanhempi mies, kun taas nuoret miehet pitävät ruokaa helposti vain välttämättömyytenä energiansaannin takia.
Huotilainen päätyi tutkimustuloksiin kolmen ison kyselytutkimuksen avulla. Kyselyihin osallistui vuosina 2001-2004 yhteensä yli 3 200 suomalaista. Tulokset voivat olla hyödyllisiä myös elintarviketeollisuuden tuotekehittelyssä ja markkinoinnissa. Niiden avulla voidaan ennustaa uutuusruokien käyttöhalukkuutta.
- Helpoimmin uusi ruoka saa suosiota, kun sen luonnonmukaisuutta korostetaan ja teknologisuutta ja tieteellisyyttä häivytetään. Paras mahdollinen mielikuva olisi, että ruoka on vain nostettu maasta ja pesty, Huotilainen arvioi.
Sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin perjantaina Helsingin yliopistossa. Tutkimuksen rahoitti Teknologian kehittämiskeskus.
(MTV3-STT)