Raportti tarjoaa yli 70 ratkaisua maailmaa uhkaaviin ongelmiin.
Maailman luontopaneeli (IPBES) julkisti tänään raportin, jossa käsitellään viittä toisiinsa kytkeytynyttä maailmanlaajuista kriisiä: luontokatoa, ilmastonmuutosta, vesipulaa, terveysriskejä ja ruokapulaa.
Raportti muistuttaa, että nämä viisi kriisiä ovat yhteydessä toisiinsa eikä niitä voi ratkaista irrallaan toisistaan.
– Meidän täytyy siirtyä päätöksissä ja toimenpiteissä yhdestä asiasta laaja-alaisempaan toimintaan, sanoo professori Paula Harrison, toinen raportin kirjoittajaryhmän puheenjohtajista.
– Otetaan esimerkiksi bilhartsia-loinen, josta kärsii yli 200 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti. Jos asiaa käsitellään pelkästään terveysongelmana, jota hoidetaan lääkkeillä, ongelma toistuu usein ja ihmiset saavat tartunnan uudelleen, Harrison kertoo.
Senegalin maaseudulla kokeiltiin toisenlaista lähestymistapaa.
– Siellä vähennettiin vesien saastumista ja poistettiin vieraslajeja, jotta loismatoja kantavien etanoiden elinalueet pienenivät. Sen ansiosta lasten sairastuminen bilhartsiaan väheni 32 prosentilla, kertoo Harrison.
Raportti painottaa, että luonto köyhtyy niin maailmanlaajuisesti kuin paikallisestikin ja kaikilla maantieteellisillä alueilla. Luontokato johtuu pääasiassa ihmisen toiminnasta. Se vaikuttaa suoraan ruokaturvaan, veden laatuun ja saatavuuteen, terveyteen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.
– Hallitusten ja viranomaisten toimissa ei oteta huomioon päätösten epäsuoria vaikutuksia. Se johtaa usein tehottomuuteen, ristiriitaisiin tavoitteisiin ja ei-toivottuihin seurauksiin, huomauttaa Harrison.
Yli puolet globaalista BKT:sta luonnosta riippuvaista
Raportissa lasketaan, että yli puolet globaalista bruttokansantuotteesta, yli 50 biljoonaa dollaria (vajaat 47 biljoonaa euroa) vuodessa, on ainakin jossain määrin riippuvaista luonnosta.
– Nykyisellä taloudellisella toiminnalla on kielteiset vaikutukset luontoon. On arvioitu, että tuotannon kielteiset vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle, vesivaroihin, terveyteen, ilmastonmuutokseen ja ruuantuotantoon, joita nykyisin ei oteta huomioon lainkaan, ovat arvoltaan vähintään 10–25 biljoonaa dollaria (9,5–24 biljoonaa euroa) vuodessa, laskee professori Pamela McElwee, toinen raportin kirjoittajaryhmän puheenjohtajista.
Yli puolet väestöstä kärsii
Yli puolet maailman väestöstä asuu alueilla, joihin luontokadon, vesipulan, ruokapulan, kasvavien terveysriskien ja ilmastonmuutoksen vaikutukset voimakkaimmin kohdistuvat. Kärsijöitä ovat erityisesti kehitysmaat ja pienet saarivaltiot.
– Toinen raportin pääviesti on se, että toisiinsa kytkeytyneillä globaaleilla kriiseillä on epätasa-arvoiset seuraukset ja ne kohdistuvat epätasaisesti eri puolille maailmaa, huomauttaa Harrison.
Raportissa pohditaan myös tulevaisuuden haasteita. Pääviesti on se, että jos nykymeno jatkuu, seuraukset luontokadolle, veden laadulle ja ihmisten terveydelle ovat vakavat.
Jos esimerkiksi keskitytään pelkästään ruuantuotannon lisäämiseen, sillä on kielteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, vesien tilaan ja ilmastonmuutokseen. Jos taas keskitytään vain torjumaan ilmastonmuutosta, sillä voi olla ikäviä seurauksia luonnon monimuotoisuuden ja ruuantuotannon kannalta ja se voi johtaa taisteluun maa-alueista.
Ratkaisuja on olemassa
Raportti tarjoaa myös ratkaisuja. Niitä esitellään yli 70. Kaikki eri kriisit huomioivia ratkaisuja ovat esimerkiksi hiilivarastoina toimivien metsien, maaperän ja kosteikkojen ennallistaminen tai kestävien ja terveyttä edistävien ruokasuositusten noudattaminen.
– Yksi hyvä esimerkki ovat merten suojelualueet, joita paikalliset hallinnoivat. Ne ovat lisänneet luonnon monimuotoisuutta, kasvattaneet ihmisten ruuaksi tarvittavien kalojen määrää ja nostaneet turismin paikallisille tuottamia tuloja, luettelee McElwee.
NEXUS eli yhteys -raportti hyväksyttiin maanantaina Namibiassa Maailman luontopaneelin kokouksessa, jossa oli osallistujia 147 maasta. Raporttia on laadittu kolme vuotta. Kirjoittajina on 165 asiantuntijaa 57 eri maasta.
– Tarvitsemme parempaa tuotantoa, ravitsemusta, ympäristöä ja parempaa elämää. Tämä raportti auttaa meitä ymmärtämään luonnon monimuotoisuuden, ruuantuotannon ja elämäntapamme kytkeytymistä toisiinsa ja luontokadon pysäyttämisen kiireellisyyttä, tiivistää YK:n ympäristöohjelman (UNEP) pääjohtaja Inger Andersen.