Suomi on monin paikoin koronavirusepidemian leviämisvaiheessa. Monet julkiset liikuntapaikat on laitettu kiinni, mutta osa yksityisistä kuntosaleista pysyttelee auki.
Karu tosiasia alkuun: kuntosaleilla ei suositella nyt käytävän leviämisvaiheessa olevilla alueilla. Liikkua silti pitäisi, ja monille salitreeni voi olla arjen henkireikä. Miten treenata turvallisesti?
Kuntosalilla voi tehdä paljon viruksen tartuntariskin vähentämiseksi, sanoo uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistosta.
Koronavirus tarttuu pääasiassa suoraan hengitysteitse joko pisaroina tai niin sanottuina aerosoleina. Tartuntoja voi tulla myös pintojen kautta.
Katso artikkelin videolta virologin ohjeet kuntosalille.
Pinnat puhtaiksi
Käsidesi tappaa viruksen tehokkaasti. Sama pätee desinfiointipyyhkeisiin, joita täytyy käyttää aina pintoihin koskettuaan.
Laitteen kahvojen lisäksi treenaaja on saattanut koskea erilaisiin säätimiin esimerkiksi vastuksia tai penkin korkeutta muuttaessaan. Nekin täytyy muistaa desinfioida, Sironen huomauttaa.
Viruksen määrä pinnoilla vähenee huomattavasti parissa tunnissa, mutta viruksen elinaika riippuu pinnan materiaalista ja olosuhteista.
Riski kasvaa hengästyessä
Yksi avainasioista tartuntojen ehkäisemisessä on lähikontaktien välttäminen myös saliympäristössä. Treeniajankohdaksi kannattaa valita sellainen, jolloin salille ei ole paljoa muita ihmisiä.
– Itse tykkään treenata aikaisin aamulla, kun siellä ei ole ketään, Sironen sanoo.
Myös sillä on väliä, mitä salilla tekee. Hengästyneenä taudinkantaja tuottaa enemmän virusta, ja riski leviämiselle kasvaa.
– Ne lajit, missä hengästytään, ovat riski. Niissä kasvaa myös pisaratartunnan riski. Silloin rupeaa roiskumaan, kun treenataan kovaa.
Virusta voi kertyä elimistöön
Hyvällä ilmastoinnilla on suuri merkitys viruksen leviämiseen. Aerosolit jäävät ilmaan leijumaan, mistä ne voivat päätyä elimistöön.
Mitä suurempi annos aerosoleja ilmassa on, sitä suurempi riski on niiden kertymiselle elimistöön ja tartunnan saamiseen. Puhutaan niin sanotusta kumulatiivisesta tartunnasta.
– Jos on paljon treenaajia pienessä tilassa samaan aikaan, niin toki virusannos tilassa kasvaa, Sironen kertoo.
Kuka vain voi olla supertartuttaja
Vielä ei tiedetä, mikä on ”riittävä” annos koronavirusta aiheuttamaan tartunnan. Sironen ottaa esiin julkisuudessakin olleen termin supertartuttaja.
– Ei voi koskaan tietää, onko salilla ollut ennen minua supertartuttaja. Tai onko sellainen ryhmäliikuntatunnilla.
Siinä missä suurin osa taudinkantajista ei tartuta ketään, supertartuttaja levittää virusta ympäristöönsä sitäkin enemmän.
– Meidän pitää aina mennä sen pahimman skenaarion mukaan.
Kaikkein tärkein ohje on se, ettei oireisena ole asiaa kuntosalille. Sairaana tulee poistua kotoa vain koronatestiin.
Jutussa on käytetty lähteenä myös Helsingin yliopiston evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelon haastattelua.