Unkarissa on 22 viinintuotantoaluetta. Kuuluisin niistä on epäilemättä Tokaiji-Hegyalja, jonka YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco on valinnut maailmanperintölistalle.
Jo keskiajalta on peräisin sanonta: "Tokaijin viini on kuninkaitten viini ja viinien kuningas". Erityisen tunnettuja ovat alueen jälkiruokaviinit. Tokaijin viinit on monasti mainittu myös maailman kirjallisuudessa. Niitä ovat ylistäneet mm. Goethe, Rousseau, Ibsen ja Neruda.
Viininviljelyn historia Unkarissa ulottuu yli 2000 vuoden taakse, jolloin Rooman keisari ulotti valtansa Tonavalle. Kun ensimmäiset unkarilaiset heimot saapuivat nykyisille asuinsijoilleen, ne toivat mukanaan viinintekemisen taidon. Se oli opittu pitkällä vaelluksella kohdatuilta turkkilaisilta.
Kun yksityiset viinitarhat aikoinaan kansallistettiin, oli päämääränä tuottaa mahdollisimman paljon viiniä. Laadusta ei juuri pidetty lukua. Poliittisen tilanteen muututtua kehitys on kääntynyt päinvastaiseen suuntaan. Yksityistilojen viinit ovat vuosien mittaan voittaneet lukuisia merkittäviä kansainvälisiä palkintoja. Kultamitaleja on saatu mm. Bourdeauxissa, Brysselissä, Lontoossa ja New Yorkissa.
Mikä on Unkarin viinintuotannon kohtalo, kun maa liittyy Euroopan unionin jäseneksi ensi vuonna? Asiantuntijoiden mukaan maan viinintuotanto pysyy kilpailukykyisenä EU-markkinoilla. Tuontiviinien osuuden arvioidaan kasvavan vain vähän ensimmäisten jäsenyysvuosien aikana.
Viininviljelyä yli 90 000 hehtaarilla
Rypäleitä kasvatetaan Unkarissa yli 93 000 hehtaarilla. Tällä määrällä maa sijoittuu 25 suurimman viininviljelymaan joukkoon. Viiniä tuotetaan vuodesta riippuen 350 miljoonasta 450 miljoonaan litraan. Kolme neljäsosaa määrästä on valkoviiniä.
Ilmasto- ja maaperäolot ovat monissa osissa maata varsin suotuisat. Karpaattien alueella on pääasiassa mannermainen ilmasto, kylmät talvet, kuivat ja kuumat kesät - ilmastoon vaikuttavat myös Atlantti ja Välimeri. Balatonjärven pohjoispuoliset vuoret ovat esimerkkeinä muinaisesta tulivuorten toiminnasta.
Maan viinintuotannon vahvuutena on luonnollisesti myös monipuolinen rypälevalikoima. Viinit ovat vaikuttaneet vahvasti sekä Unkarin gastronomiaan että kulttuuriin. Sadonkorjuu juhlineen, näyttelyineen ja taidetapahtumineen kokoaa ihmisiä kaukaakin.
Budapestissa ja Szentendressä vastikään vietetyt 12. kansainväliset viinifestivaalit olivat tästä hyvänä osoituksena. Niille kerääntyi jo lähes 100 000 ihmistä. Unkarilaisten lisäksi viinejä maistelemassa kierteli vieraita monista muista Euroopan maista ja kauempaakin. Vilinässä näkyi turistiryhmiä jopa Japanista saakka. Myös turismi hyötyy viinintuotannosta. Matkatoimistot järjestävät tällä haavaa jo tusinoittain viini- ja ruokaretkiä, jotka suuntautuvat eri puolille maata.
Iloinen kansanjuhla noin 900 viinin kera
Budan historiallisen linnan terasseille oli järjestetty tilat 80 näytteilleasettajalle, jotka esittelivät arviolta 900 laatuviiniä. Ulkomaiseksi vierailijaksi oli tänä vuonna valittu Espanja ja sieltä erityisesti Andalusian viinit.
Linnan pihalle pystytetyllä lavalla nähtiin värikkäisiin asuihin pukeutuneiden kansantanssijoiden vauhdikasta menoa. Kansallisessa taidegalleriassa oli meneillään näyttely, jolle oli annettu nimeksi Viiniä rakastavat unkarilaiset. Konsertteja järjestettiin useita, mm. galakonsertti, jossa Tonavan sinfoniaorkerteri soitti Tshaikovskia, Bizetä ja Ravelia.
Pääkaupungin tapahtumassa puikkelehti toki myös lapsia vanhempiensa seurassa, mutta varsinaiselta perhetapahtumalta meno näytti Szentendressä. Parinkymmenen kilometrin päässä sijaitsevan pikkukaupungin ulkoilmamuseossa seurattiin rypäleiden pusertamista vanhoin menetelmin, syötiin langosia eli paikallista pitsaa ja lapset katsoivat silmät tapillaan nukketeatteria.
Viinifestivaaleja vietettiin Budan linnan terasseilta, joilta oli upea näkymä Tonavalle. Saisiko olla oma viinitynnyri? Iloiset rouvat esittelivät punaviiniä Egerin alueelta. Ulkoilmamuseossa nähtiin rypäleiden pusertamista käsipelillä.
(MTV3-STT-PIRKKO-LIISA SUMMA)