Ulkoministeriö muistaa heinäkuun lopulla menehtynyttä Heikki Haavistoa (kesk.) erittäin tunnollisena ja virkakunnan arvostamana ulkoministerinä. Ministeriön muistokirjoituksen mukaan Haaviston ja virkamiesten suhdetta leimasi molemminpuolinen aito arvostus.
Ministeriön muistokirjoituksen mukaan Haaviston ja virkamiesten suhdetta leimasi molemminpuolinen aito arvostus. Häntä pidettiin ministeriössä ahkerana henkilönä, tiukkana neuvottelijana ja kannustavana esimiehenä, joka omaksui lyhyessä ajassa ulkoministeriön toimintakentän kysymykset.
Lue myös: Suomen EU-jäsenyysneuvottelujen aikainen ulkoministeri Heikki Haavisto on kuollut
Haavisto muistetaan Suomen EU-jäsenyysneuvotteluiden vetovastuusta yhdessä ministeri Pertti Salolaisen (kok.) kanssa. Haavistosta tuli ministeri toukokuussa 1993, jolloin hän korvasi hallituksesta eronneen Paavo Väyrysen (kesk.).
Haaviston nimitys oli yllättävä, sillä hän siirtyi neuvotteluista vastaavaksi ministeriksi maa- ja metsätalouden etujärjestö MTK:n puheenjohtajan paikalta, jossa oli ollut siihen asti yksi näkyvimmistä EU-kriitikoista.
Ulkoministeriön mukaan virkamiesneuvottelijoille Haaviston nimitys oli hyvin myönteinen ja tervetullut asia. Sen nähtiin vahvistavan Suomen jäsenyyspyrkimyksien uskottavuutta, koska maatalouskysymysten pidettiin neuvottelujen vaikeimpina.
– Kun kaikki tahot tiesivät Haaviston perehtyneisyyden näihin asioihin ja hänen neuvottelutaitonsa, tämä lähetti kirkkaan viestin siitä, että Suomi tekee kaikkensa saadakseen hyvän tuloksen aikaiseksi, ministeriö kirjoittaa.
Haaviston kausi ”merkittävä käännekohta”
Helmikuussa 1993 alkaneet jäsenyysneuvottelut päättyivät tasan 13 kuukautta myöhemmin. Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi vuoden 1995 alussa. Ministeriö luonnehtii Haaviston lyhyttä ulkoministerikautta merkittäväksi käännekohdaksi Suomen historiassa.
– Suomen historian suurissa käänteissä on punnittu usein ministereiden kykyä toimia maan parhaaksi, vaikka omat tavoitteet joutuvatkin ehkä väistymään.