Ulkoministeri: Suomen turvallisuusympäristö on heikentynyt perustavanlaatuisesti

Suomen turvallisuusympäristö on heikentynyt perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti. Venäjä on osoittanut, ettei se kunnioita valtioiden suvereniteettia tai alueellista koskemattomuutta, totesi ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) eduskunnan lähetekeskustelussa hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta.

Valtosen mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on määritelty tärkeimmäksi päämääräksi turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi.

Ulkoministeri asetti ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskiöön myös tuen Ukrainalle.

–  Ukraina etenee valitsemallaan tiellä kohti Euroopan unionin ja Naton jäsenyyttä ja eritoten demokraattista ja oikeudenmukaista, läpinäkyvää, korruptiovapaata yhteiskuntamallia. Suomen poliittinen ja taloudellinen tuki, puolustusmateriaaliapu sekä humanitaarinen apu Ukrainalle jatkuvat niin kauan kuin on tarpeen, Valtonen linjasi.

Puolustusmenot turvattava

Keskustan puheenjohtaja ja edellisen hallituskauden puolustusministeri Antti Kaikkonen patisti hallitusta pitämään huolen puolustusmenojen tasosta ja varmistamaan, että niiden osuus bruttokansantuotteesta pysyy yli kahdessa prosentissa myös vuoden 2027 jälkeen. Taso uhkaa laskea rajan alle, kun hävittäjähanke ja Merivoimien korvettien hankinnat ovat valmiita.

– Jotta tähän päästään, huomautan, että uusia investointeja puolustukseen on syytä laittaa putkeen jo lähiaikoina. Tilaus- ja toimitusajat ovat pitkiä. Jos haluamme rautaa käyttöön vuonna 2027 tai 2028, tilauksia on syytä tehdä varsin pian, Kaikkonen opasti.

Myös kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron pitänyt Sofia Vikman totesi, että Suomen pitää olla valmis keskustelemaan siitä, että Naton nykyinen kahden prosentin tavoite ei ehkä riitä.

– Euroopan suurempi vastuu omasta turvallisuudestaan tarkoittaa Euroopan mailta merkittävämpiä taloudellisia panostuksia turvallisuuteen. Eksistentiaalisten uhkien edessä turvallisuus ei lopulta voi olla budjettikysymys, Vikman sanoi.

Turvallisuusneuvostokampanja vaakalaudalla

Edellisen hallituksen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) antoi hallitukselle kiitosta Ukrainan tuen jatkamisesta mutta varoitteli, että muut maailman kriisit ovat vaarassa jäädä paitsioon.

Erityisesti Haavisto moitti hallituksen leikkauksia kehitysyhteistyöhön sekä kansainvälistä työtä tekevien järjestöjen tukeen. Selonteon mukaan Suomi tavoittelee YK:n turvallisuusneuvoston jäsenyyttä vuosille 2029–30, mutta tämä tavoite on ristiriidassa hallituksen leikkauspolitiikan kanssa, Haavisto totesi.

– Tämä on väärä valinta turvallisuusneuvostokampanjaamme ajatellen. Hallituksen pitäisi katsoa uudelleen myös näitä budjettilukuja, jotta Suomen mahdollisuus vaikuttaa globaalien ongelmien ratkaisuun säilytetään, Haavisto painotti

Suomi pyrki turvallisuusneuvoston jäseneksi edellisen kerran vuonna 2012, mutta jäi tuolloin rannalle YK:n yleiskokouksen äänestyksessä.

SDP:n Mika Kari antoi hallitukselle kritiikkiä siitä, miten puheet rauhan, turvallisuuden ja kestävän kehityksen edistämisestä ovat ristiriidassa tekojen kanssa, muun muassa kun rauhan ja ulko- turvallisuuspolitiikan alalla toimivien kansalaisjärjestöjen avustuksia leikataan.

– Viime viikolla hallitus päätti myös suurista leikkauksista varsinaiseen kehitysyhteistyöhön. Kehityspolitiikka on erottamaton osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Sen tarkoitus on ennaltaehkäistä kriisejä ja vahvistaa turvallisuutta ja hyvinvointia kansainvälisen yhteistyön keinoin. Nyt hallituksen päätökset toimivat näitä tavoitteita vastaan, Kari moitti.

Myös vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekonen arvosteli selonteon painotuksia.

– Suomen ulkopolitiikassa ja uusissa ulko- ja kehityspolitiikan selonteoissa paistavat läpi sekä kaksoisstandardit että kauppapoliittisten intressien korostuminen kestävän kehityspolitiikan kustannuksella. Räikeimmin kaksoisstandardit näkyvät Suomen linjassa koskien Gazan kansanmurhaa, Pekonen sanoi.