Vasemmistolta moitteita puheiden ja tekojen ristiriidasta.
Suomen turvallisuusympäristö on heikentynyt perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti. Venäjä on osoittanut, ettei se kunnioita valtioiden suvereniteettia tai alueellista koskemattomuutta, totesi ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) eduskunnan lähetekeskustelussa hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta.
Valtosen mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on määritelty tärkeimmäksi päämääräksi turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi.
Ulkoministeri asetti ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskiöön myös tuen Ukrainalle.
– Ukraina etenee valitsemallaan tiellä kohti Euroopan unionin ja Naton jäsenyyttä ja eritoten demokraattista ja oikeudenmukaista, läpinäkyvää, korruptiovapaata yhteiskuntamallia. Suomen poliittinen ja taloudellinen tuki, puolustusmateriaaliapu sekä humanitaarinen apu Ukrainalle jatkuvat niin kauan kuin on tarpeen, Valtonen linjasi.
Puolustusmenot turvattava
Keskustan puheenjohtaja ja edellisen hallituskauden puolustusministeri Antti Kaikkonen patisti hallitusta pitämään huolen puolustusmenojen tasosta ja varmistamaan, että niiden osuus bruttokansantuotteesta pysyy yli kahdessa prosentissa myös vuoden 2027 jälkeen. Taso uhkaa laskea rajan alle, kun hävittäjähanke ja Merivoimien korvettien hankinnat ovat valmiita.
– Jotta tähän päästään, huomautan, että uusia investointeja puolustukseen on syytä laittaa putkeen jo lähiaikoina. Tilaus- ja toimitusajat ovat pitkiä. Jos haluamme rautaa käyttöön vuonna 2027 tai 2028, tilauksia on syytä tehdä varsin pian, Kaikkonen opasti.
Myös kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron pitänyt Sofia Vikman totesi, että Suomen pitää olla valmis keskustelemaan siitä, että Naton nykyinen kahden prosentin tavoite ei ehkä riitä.
