Ulkomaalaistaustaiset ovat Espoossa parempituloisia kuin Vantaalla ja Helsingissä – puskaradion vaikutus on yksi kolmesta eroja selittävästä tekijästä

Espoon, Vantaan ja Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö poikkeaa esimerkiksi koulutustaustaltaan toisistaan.

Erikoistutkija Pasi Saukkonen Helsingin kaupungin Kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksiköstä sanoo, että etenkin Espoon ja Vantaan välillä on eroja.

Vantaalla iso osa korkeakoulutetuista ulkomaalaistaustaisista työskentelee työntekijätason ammateissa. Moni Vantaan ulkomaalaistaustaisista on lähtöisin Virosta, Venäjältä tai Neuvostoliitosta. 

Sen sijaan Espoossa asuu paljon Kiinasta ja Intiasta tulleita ihmisiä. He sijoittuvat usein ylimpään tuloneljännekseen. Ulkomaalaistaustaisilla onkin Espoossa keskimäärin korkeammat tulot kuin Helsingissä ja Vantaalla.

Helsingin erikoispiirre taas on se, että maahanmuuttajat asuvat harvemmin omistusasunnossa kuin muualla pääkaupunkiseudulla. 

Asia käy ilmi Helsingin kaupunginkanslian Kvartti-lehdestä, joka esittelee Helsingin alueen kaupunkitutkimusta. Tutkimuksessa on vertailtu Helsingin, Vantaan ja Espoon ulkomaalaistaustaista väestöä esimerkiksi alueellisen sijoittumisen, työllisyyden ja asumisen näkökulmasta.

Ulkomaalaistaustaisella tarkoitetaan ihmistä, jonka molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla.

Sana hyvistä asuinpaikoista kiertää

Pasi Saukkonen korostaa, että enimmäkseen Helsinki, Espoo ja Vantaa muistuttavat ulkomaalaistaustaisen väestön sijoittumisessa toisiaan. Silti selviä erojakin on. Niitä selittää kolme seikkaa.

Ensimmäinen on työ- ja opiskelumahdollisuudet. Espoon yrityskenttä vetää korkeakoulutettua väkeä. Lisäksi Aalto-yliopiston opiskelijoita asuu Otaniemessä ja muualla Espoossa, mikä näkyy tilastoissa.

Lue lisää: Alle 7-vuotiaista helsinkiläisistä lähes viidennes ulkomaalaistaustaisia – katso kartalta yleisimmät lähtömaat

Vantaalla taas painottuu etenkin logistiikka-alan yritystoiminta. Ulkomaalaistaustaisia työskentelee paljon kuljetuspuolella.

Toinen eroja selittävä asia on asuntotilanne. Vantaalla asuminen on Helsinkiä halvempaa. Siksi esimerkiksi omistusasunnosta haaveileva ihminen saattaa muuttaa asunnon perässä Helsingistä Vantaalle.

Kolmas syy erojen taustalla on todennäköisesti puskaradio. Saukkonen uskoo, että sana hyvistä asuinpaikoista kiertää yhteisöjen sisällä.

— Kun jonnekin lähtee ihmisiä, heidän tuttavansa saavat kuulla, että täällä on kiva olla.

Erot eivät herätä huolta

Puskaradioilmiön vuoksi on todennäköistä, että kaupunkien väliset erot kasvavat jatkossakin.

Pasi Saukkosen mukaan ulkomaalaistaustaisten keskittyminen tietylle alueelle ei sinänsä ole ongelma. Ongelmia syntyy vasta sitten, jos Suomeen syntyy alueita, joilla asuu paljon esimerkiksi työttömiä, vähän koulutettuja ja köyhiä maahanmuuttajia. Silloin syrjäytymisen riski kasvaa.

Saukkosen mukaan erittäin huolestuttavaa keskittymistä ei ole vielä näköpiirissä, mutta eri kaupunkien tilannetta on silti hyvä seurata.

– Tiedetään, että jos moniulotteinen syrjäytyminen pääsee pitkälle, sitä on vaikea kääntää parempaan suuntaan.

Lue lisää: Karjalainen: Joka viides siivooja on ulkomaalaistaustainen – maahanmuuttajien osuus palvelualalla kasvaa

Ongelmia voi ehkäistä esimerkiksi hyvällä kotouttamispolitiikalla. On tärkeää tarjota Suomeen tuleville ihmisille hyvää kielenopetusta ja myös mahdollisuuksia käyttää kieltä esimerkiksi harrastusseuroissa.

Huomattavaa on myös se, että moni Suomessa työskentelevä ulkomaalaistaustainen on nykyiseen työtehtäväänsä ylikoulutettu. Syynä voivat olla esimerkiksi kielitaidon puute, täydennyskoulutusongelmat ja rasismi. Saukkosen mukaan tilannetta pitäisi saada muutettua. 

– Se on suurta kansantaloudellista tuhlausta ja näille ihmisille turhauttavaa.