Ukrainan ja Moldovan EU-jäsenyysneuvottelut avattu – Suomen edustaja: "Historiallista"

Hän pitää päätöstä Ukrainan ja Moldovan neuvottelujen aloittamisesta todella historiallisena.

Keinänen sanoo STT:lle, että suhtautuminen EU:n laajentumiseen muuttui selvästi Venäjän hyökkäyssodan laajentumisen jälkeen.

– Unionin on nyt pakko ottaa strategisempaa roolia ulospäin. Muuten tässä Venäjän ja Kiinan vaikutuspiiri laajenee koko ajan. Emme voi jättää unionin rajoille tällaisia harmaita alueita enää tässä nykyisessä tilanteessa, hän sanoo.

Ukrainan kannalta jäsenyyspolku unionissa on myös osa EU:n turvatakuita Ukrainalle, Keinänen lisää. Hänen mukaansa prosessi on silti meriittipohjainen eli eteneminen jäsenyyspolulla edellyttää uudistuksia.

– Kyllä kaikki ovat hyvin arvostavasti seuranneet sitä, millä vauhdilla on edistytty ja sodankin alla kyetty niitä reformeja tekemään.

Lainsäädäntö seulottavaksi

Neuvottelujen avaamisen jälkeen Ukrainan ja Moldovan nykyisen lainsäädännön sopivuutta unioniin päästään tarkastelemaan toden teolla. 

Ensimmäiseksi katseet kohdistuvat vaikeimpiin alueisiin, kuten maiden lainsäädännön tausta-arvoihin, oikeusvaltioon ja oikeuslaitokseen.

Erojen selvittämisen jälkeen maille asetetaan tavoitteet, jotka niiden täytyy täyttää. Riittävän etenemisen jälkeen katse siirtyy muihin alueisiin, kuten vaikkapa sisämarkkinoihin.

Liki yksiin jäsenyysneuvottelujen avaamisen kanssa osuu jäsenmaiden ministerineuvoston puheenjohtajuuden vaihtuminen. 

Ensi viikolla alkaa Unkarin puheenjohtajakausi. Maa on jarruttanut toistuvasti EU:n tukea Ukrainalle ja Venäjän hyökkäyssodan vastaisia toimia.

Jäsenyysneuvottelujen avaamisen jälkeisestä seulontaprosessista vastaa kuitenkin EU-komissio, joten seuraavaksi pallo siirtyy sinne. Ukrainan kannalta neuvottelut aukesivat oikealla hetkellä.

–  Varmaankaan Unkarin kaudella Ukrainan EU-jäsenyydessä ei paljon tapahdu. Toisaalta ei tarvitse välttämättä paljon tapahtuakaan, Keinänen kuvaa unionin jäsenmaiden puolta.

Lue myös: Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko: Suomen varauduttava sotilaallisen voimankäytön uhkaan

Turvallisuuden työkalu

Historiansa puolesta Luxemburg sopii mainiosti näyttämöksi jäsenyysneuvottelujen avaamiselle. 

Suurherttuakunnasta tuli itsenäinen kesäkuussa 1815, kun eurooppalaiset johtajat ja ministerit hahmottelivat Wienin kongressissa maanosan tulevaisuutta ja voimatasapainoa ja piirsivät uusiksi valtioiden rajoja.

Diplomaattisen ponnistuksen syynä olivat Napoleonin aiemmin käymät sodat Euroopassa.

Geopolitiikasta ja turvallisuudesta on kyse myös EU:n mahdollisessa laajentumisessa Ukrainaan ja Moldovaan. 

Venäjän keskeisenä ulkopoliittisena tavoitteena on uusien EU- ja Nato-jäsenyyksien estäminen lähialueillaan, mutta Ukrainan, Moldovan ja useimpien Euroopan maiden hallitusten näkemys maanosan tulevaisuudesta on toinen.

Keinänen arvioi, että EU:n laajentuminen vahvistaa unionissa sekä turvallisuutta että sisämarkkinoita.

– Kyllä tämä sisääntulokulma nyt on ihan selvästi ollut geopoliittinen ja turvallisuusnäkökulma.

• 11:29
  Estonian onnettomuus

  Uusi raportti sinetöi Estonian kohtalon: Näin hylyn repeämät muodostuivat
• 10:54
  Ukrainan sota

  Venäjä tyrmäsi Euroopan johtajien ratkaisut Ukrainan sotaan
• 10:11
  Rauhantunnustelut

  Tämä jenkkikenraalin ele vakuutti Stubbin: "Sen vahvempia turvatakuita ei voi saada"
• 09:40
  Australia

  Pääministeri: Sydneyn joukkoampumisen taustalla Isis-ideologiaa – Australia kiristää aselakejaan
• 08:28
  Estonian onnettomuus

  Suora lähetys kello 15: Oliko hylyn repeämillä mitään osuutta turmaan? Estonia-selvityksen loppuraportti julkistetaan
• Lataa lisää