Suurin osa kotikuntahakemuksista hyväksytään.
Ukrainasta paenneet ovat voineet hakea Suomesta kotipaikkakuntaa tämän vuoden maaliskuusta lähtien. Digi- ja väestötietoviraston mukaan kotikuntahakemuksia on tullut heinäkuun puoleenväliin mennessä noin 8 500.
Se on huomattavasti vähemmän, mitä odotettiin, kertoo Digi- ja väestötietoviraston erityisasiantuntija Anne Aho-Eagling.
– Odotimme, että lähes kaikki ehdot täyttävät hakisivat kotikuntaa.
Aho-Eaglingin mukaan virastolla ei ole tietoa, miksi hakemuksia on tullut niin vähän.
Kotikunta takaa kuntalaisen etuudet
Maahanmuuttoviraston mukaan tilapäistä suojelua on hakenut Suomesta vajaat 60 000 ukrainalaista tämän ja viime vuoden aikana. Vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä kirjoilla noin 15 000 ukrainalaista, jotka voisivat hakea kotikuntaa, mutta eivät ole sitä vielä tehneet.
Kotikuntaa voi virallisesti hakea Digi- ja väestötietovirastolta, kunhan on asunut Suomessa vuoden. Lisäksi hakijalla pitää olla vähintään vuoden voimassa oleva tilapäisen suojelun lupa.
Kotikunnan saaneet siirtyvät vastaanottopalveluista kuntien ja hyvinvointialueiden piiriin. Kuntalaisten tapaan he voivat saada myös erilaisia Kelan etuuksia. Tämän lisäksi lapset siirtyvät oppivelvollisuuden piiriin.