Ukraina etenee Hersonissa "askel askeleelta", totesi presidentti Volodymyr Zelenskyi viikonloppuna.
Ukrainalaisviranomaiset ovat yhä avoimemmin myöntäneet maan armeijan tekevän vastahyökkäyksiä Etelä-Ukrainassa Hersonin alueella, kirjoittaa amerikkalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW).
Ehkä näkyvin merkki mahdollisesta suuremmasta vastahyökkäyksestä on se, että Ukraina on pyrkinyt pitkän kantaman HIMARS-raketinheittimillä pommittamaan Dnepr-joen yli meneviä siltoja.
Tämä on strategisesti tärkeää, sillä jos Venäjän armeija ei pysty käyttämään näitä siltoja, on sen hyvin vaikea tuoda täydennyksiä joen yli.
Sillat pelistä poistamalla Ukraina tavallaan eristäisi sillanpääasemassa olevat venäläisjoukot, sanoo kenraalimajuri evp. Pekka Toveri MTV Uutiset Livessä.
– Sen jälkeen vallattaisiin noin kolmannes Hersonin oblastista (alueesta). Se olisi psykologisesti merkittävää. Se olisi ensimmäinen isompi alue, jonka Ukraina on voimalla ottanut Venäjältä, Toveri sanoo.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Lue myös: Ukrainalaissotilas avautuu: Valtavia tappioita, vanhoja aseita ja moraali laskee – "Vain haavoittuneet saavat lepotaukoja"
Tähän mennessä Ukraina pääasiassa tehnyt vastahyökkäyksiä Koillis-Ukrainassa Harkovan alueella sekä juuri Etelä-Ukrainassa. Kiovan suunnalla Venäjä toki menetti rutkasti valtaamiaan alueita aiemmin sodassa, mutta tuolloin "Venäjä irrottautui vapaaehtoisesti", Toveri muistuttaa.
Koska Ukraina sitten todella aloittaa suuremman vastahyökkäyksen? Sitä on mahdotonta sanoa varmasti, mutta vastahyökkäysten määrä "todennäköisesti kasvaa lähiviikkoina", arvioi australialainen kenraalimajuri evp. Mick Ryan Twitterissä.
– Viime kuukausina Ukraina on tehnyt sarjan rynnäköitä Venäjän etelän puolustusta vastaan. He ovat onnistuneet vapauttamaan merkittäviä osia maastaan, Ryan sanoo.
Lue myös: Navalnyin liittolainen: "HIMARS muutti pelin ja Putin hinkuu nyt aselepoa – kenttämarsalkka Kylmyys kutsutaan pelottelemaan eurooppalaisia"
Toveri on samoilla linjoilla.
– Hersonissa on viitteitä, että Ukraina saattaisi lähteä suureen vastahyökkäykseen, jota se on jo kuukausia lupaillut.
Ukrainalle Venäjän ajaminen pois Dnepr-joen pohjoispuolelta olisi siksikin merkittävää, että vesistöjen ylitykset ovat olleet Ukrainan sodassa hyvin vaikeita, jos vastapuoli on yrittänyt estää tämän asein.
– Venäjä on menettänyt kerralla useita pataljoonia, kun se on yrittänyt joen ylitystä ponttonisiltaa pitkin. Dneprin pohjoispuolella olevat alueet ovat Venäjälle hyvä sillanpääasema. Jos he menettävät ne, niin hyökkäyksen jatkaminen on tosi vaikeaa, Toveri arvioi.
– Toisaalta Dnepren yli hyökkääminen on ihan yhtä vaikeaa tai jopa vaikeampaa Ukrainalle. En jaksa uskoa, että Ukraina pystyy hyökkäämään jokea pidemmälle, Toveri jatkaa.
"Hyökkäys etelässä tulee olemaan verinen"
Ukrainan mahdollinen vastahyökkäys etelässä tapahtuu todennäköisesti useassa vaiheessa, kenraalimajuri evp. Ryan arvioi.
Ennen kuin hyökkäys todella alkaa, täytyy Ukrainan kerätä tiedustelutietoa, varastoa ja harjoitella operaatiota, Ryan listaa.
Kyse olisi melko varmasti sodan tähän asti suurimmasta vastahyökkäyksestä, eikä Ukrainalla ole varaa uhrata länsiavusta huolimatta suhteellisen vähäisiä resurssejaan.
– Rytmittäminen tulee olemaan tärkeää. Vähäiset voimavarat täytyy jotenkin jakaa. Tämä kattaa esimerkiksi pioneerit, HIMARSit ja ilmavoimat. Operaatio toteutetaan todennäköisesti useassa vaiheessa, Ryan kirjoittaa.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Lue myös: Kykeneekö Ukraina tällä hetkellä suureen vastahyökkäykseen? Maanpuolustuskorkeakoulun asiantuntija: “Pala palalta pieniä hyökkäyksiä”
Ukraina on viime viikkoina iskenyt HIMARSeilla Hersonin alueen siltojen lisäksi Venäjän komentokeskuksiin ja ammusvarastoihin. Näin se paitsi vaikeuttaa Venäjän hyökkäystoimia, niin myös parantaa oman vastahyökkäyksensä edellytyksiä.
Etelä-Ukrainan mahdollisesta vastahyökkäyksestä ei ehkä ole sodan taitekohdaksi, mutta aloitetta se voisi viedä Kiovan suuntaan, sanoo kenraalimajuri evp. Toveri.
– Hersonin valtaaminen saattaisi olla mahdollista. Etelä- ja Itä-Ukrainassa on kuitenkin suuria alueita venäläisten miehittämiä. Näiden ottaminen takaisin on ihan toinen juttu, Toveri muistuttaa.
– Jos lähdetään suuriin liikkeiseen, niin se tarkoittaa satojen kilometrien etenemistä. Siinä tarvitaan paljon voimaa, logistiikkaa ja ilmasuojaa, Toveri jatkaa.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Lue myös: Mika Aaltolan mukaan Venäjä ei enää hallitse täysin eskalaatiota – "Yliväsynyt ja ylivenynyt"
Toveri toteaa, että vaikka Venäjä on kärsinyt raskaita tappioita, niin varsinkin vanhempaa kalustoa sillä riittää ja ilmavoimat ovat yhä varsin vahvassa kunnossa.
– Hyökkääminen on paljon vaikeampaa kuin puolustaminen, summaa puolestaan Ryan.
– Hyökkäys etelässä tulee olemaan verinen. Venäjä on tehnyt selväksi, että se aikoo pitää kiinni valloittamistaan alueista. Mutta kuten ukrainalaiset ovat osoittaneet läpi sodan, he pystyvät sekä ajattelemaan että taistelemaan paremmin kuin venäläiset, Ryan jatkaa.
Ukraina pyytää vaikenemaan, mutta puhuu itse
Ukrainan vastahyökkäyksen etenemisen tai Venäjän menestyksekkään puolustustaistelun seuraaminen ei todennäköisesti tule olemaan kovin helppoa avoimista lähteistä, arvioi ajatushautomo ISW.
Viikonloppuna ukrainalaisviranomainen muistutti Etelä-Ukrainan kansalaisia, ettei ukrainalaisjoukkojen liikkeistä tule puhua ennen kuin asiasta on virallisesti tiedotettu.
Näin siitä huolimatta, että Ukraina on virallisia kanavia pitkin viestittänyt hyökkäysaikeistaan hyvin aktiivisesti jo kuukausien ajan. Yksityiskohtien suhteen viestintä on ollut kuitenkin epämääräistä.
On äärimmäisen epätodennäköistä, että Ukraina on tehnyt näin vahingossa. Se on todennäköisesti halunnut pitää ukrainalaisten ja tukijoiden toivoa yllä ja pakottaa samalla Venäjän olemaan varpailllaan.
Toisaalta Ukraina haluaa myös osoittaa länsimaille, että sen antamalla aseavulla on ja tulee jatkossakin olemaan konkreettista, kartalla näkyvää merkitystä.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Lue myös: Venäjä-tuntijan mukaan Kreml ei luota armeijaansa: "Putinilla ei ole yhtään älykästä kenraalia – sellainen ei selviäisi järjestelmässä"
Kun Ukrainan sota helmikuussa alkoi, täyttyi sosiaalinen media hetkessä sotavideoista. Sitten ne äkisti vähenivät, eikä se ollut sattumaa.
– Kansalle iskostui nopeasti tajuntaan, että nyt olisi syytä miettiä hyvin tarkkaan, mitä tietoa levittää, sotahistorian tutkija ja Ukrainan sotaa seuraavasta karttapalvelusta tunnettu Emil Kastehelmi kirjoitti Twitterissä.
– Sinänsä tahaton videonpätkä esimerkiksi omista joukoista voi kertoa Venäjälle enemmän kuin videon julkaisijalle. Videolla näkyvästä kalustosta voi olla mahdollista päätellä esimerkiksi tietoja joukoista, niiden kyvyistä ja sijainnista, Kastehelmi jatkoi.
Lue myös: HIMARS iskee kuin "kirurgi skalpellilla" – miksi ihmeessä USA on antanut raketinheittimiä Ukrainalle niin vähän?
Etelä-Ukrainan tämänhetkisen eturintaman ja Hersonin kaupungin välinen alue on pääasiassa pienten asutuskeskusten täyttämä.
– Näillä alueilla maa voi vaihtaa omistajaa ilman, että siitä raportoidaan avoimissa lähteissä. Venäjällä ei myöskään ole minkäänlaista halua kertoa Ukrainan valloituksista, ajatushautomo ISW kirjoittaa.
Vastahyökkäys Etelä-Ukrainassa voi siis paitsi alkaa yön pimeydessä, niin myös edetä hyvän aikaa ilman, että siitä voidaan uutisoida varmana tietona.
Lue myös: Venäjän panssarinyrkki on osoittautunut panssarilapaseksi – ovatko Suomenkin miljoonien eurojen Leopard-tankit romurautaa?
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Lue myös: Ukrainassa muka sotinut "kanadalainen vapaaehtoinen" osoittautui huijariksi – kertoi sotatarinoita Twitterissä ja keräsi yli 100 000 seuraajaa
Juttua korjattu 28.7.2022 kello 9.57: Jutussa luki "On äärimmäisen todennäköistä, että Ukraina on tehnyt näin vahingossa". Piti lukea, että "On äärimmäisen epätodennäköistä, että Ukraina on tehnyt näin vahingossa".