Ukrainan sota on näkynyt sosiaalisessa mediassa ennennäkemättömällä voimalla.
Sodan ensihetkinä rakennuksiin osuvia ohjuksia, palavia panssarivaunuja ja kameroille esiintyviä ukrainalaissotilaita pystyi katsomaan sosiaalisen median kanavista juuri niin paljon kuin halusi.
Varovaisuus oli toki tarpeen, sillä äärimmäisen väkivallan lisäksi tyrkyllä oli runsaasti enemmän tai vähemmän manipuloitua materiaalia sekä aiemmista sodista varastettuja kuvia, joilla ei ollut mitään tekemistä vuoden 2022 kanssa.
Videot kuitenkin vähentyivät nopeasti ja niissä alettiin kuvata asioita rajatummin, usein aiempaa selvästi harkitummin ja epämääräisemmin.
Muutos ei tapahtunut sattumalta. Liian paljastavat videot aiheuttivat vaaratilanteita, jopa kuolemia.
Sotahistorian tutkija ja Ukrainan sotaa seuraavasta karttapalvelusta tunnettu Emil Kastehelmi kutsuu ilmiötä tahattomaksi sisäiseksi turvallisuusuhaksi.
– Ennen kaikkea ei kannattanut sanoa, (nykyään) kriisiaikana kaikkea ei kannata postata. Operaatioturvallisuus vaarantui, ja Ukraina otti asian vakavasti, Kastehelmi kirjoittaa Twitterissä.
– Kansalle iskostui nopeasti tajuntaan, että nyt olisi syytä miettiä hyvin tarkkaan, mitä tietoa levittää, Kastehelmi jatkaa.
