Ukraina ei pääse pakoon alueluovutuksia, ainakin se joutuu niitä "vakavasti pohdiskelemaan", arvioi strategian professori MTV Uutisille.
Washingtonin huipputapaamisessa presidentti Donald Trumpin johdolla puhuttiin Ukrainalle suunniteltavista turvatakuista, mutta alueluovutuksista ei. Asian on vahvistanut ainakin kokouksessa mukana ollut Ranskan presidentti Emmanuel Macron.
Jos huipputapaaminen meni ohi, pääset kärryille lukemalla tämän artikkelin: Kolme pääpointtiä: Tämä yön Ukraina-kokouksesta pitää tietää
Maanpuolustuskorkeakoulun strategian professori Tommi Koivulasta alueluovutukset tulevat vielä vääjäämättä eteen.
– Kysymys alueluovutuksista on aivan keskeisiä kuumia perunoita tässä tilanteessa ja mahdollisissa rauhanponnisteluissa. Ennemmin tai myöhemmin näiden täytyy tulla esille.
Viimeisimpien tietojen mukaan Venäjä haluaa koko Donbasin alueen eli Luhanskin ja Donetskin maakunnat. Tiettävästi Venäjä haluaisi muitakin alueita, sillä presidentti Vladimir Putin totesi viime viikolla olevansa valmis joustamaan alueluovutuksissa, jos Venäjä saa Donetskin.
Tällä hetkellä Venäjä hallitsee kokonaan Luhanskin maakuntaa ja valtaosaa Donetskia, vain Donetskin pohjoisosat ovat enää Ukrainan hallussa.
Käytännössä Venäjä haluaa siis enemmän maata alueluovutuksilla kuin mihin se on sotimalla päässyt.
Pohjois-Donetsk tuskin on sattumalta Putinin kiikarissa, sillä alueella sijaitsee Ukrainan moderni ja niin sanotusti "viimeiseksi padoksi" tarkoitettu puolustuslinja. Kramatorskin ja Slovjanskin linnoitetuilla kaupungeilla on Koivulan mukaan erityinen rooli Venäjän hyökkäyksen pysäyttämisessä.
Tämän perusteella Donbasista luopuminen taisteluitta olisi Ukrainalle vähintäänkin "strategisesti hankalaa", Koivula toteaa.
Viime lauantaina Puolustusvoimain entinen komentaja Jarmo Lindberg arvioi tilannetta MTV Uutisille vastaavanlaisesti:
– Jos Venäjä saisi koko Donetskin alueen, se avaisi takaportin pidemmälle Ukrainaan. Siinä tulisi uusia riskejä. Tässä tilanteessa Ukrainalle olisi myös vaikeampi antaa sotilaallisia turvatakuita.
Lue lisää: Jarmo Lindberg varoittaa tulitauon ja alueluovutusten riskeistä Ukrainalle
9:21
Ukraina joutuu nyt kysymään itseltään, minkälaisia alueluovutuksia valtio voi kestää säilyttääkseen elinvoimaisuutensa ja -kelpoisuutensa, toteaa Maanpuolustuskorkeakoulun Koivula.
– Meillä toki Suomessa on tästä kokemusta. Olemme menettäneet merkittävästi alueita sodassa ja silti selvinneet. Ukrainalle vakavan pohdiskelun paikka.
Jos Ukraina ja muut länsimaat suostuisivat alueluovutuksiin, minkälaisia riskejä siihen sisältyy?
– Tätä joudutaan miettimään, että ikään kuin palkitaanko sotilaallinen vallankäyttö muita maita kohtaan. Tästä on Euroopassa kovin yritetty päästä eroon. Se olisi ensimmäinen kerta sitten vuoden 1945, kun voimalla siirretään rajoja.
Tiettävästi Iso-Britannia on ainut valtio, joka on jo kertonut olevansa valmis hyväksymään alueluovutukset Ukrainassa, jos sillä saavutettaisiin rauha osana rauhansopimusta.
Lue myös: Stubb: Venäjän hyökkäyssodan ratkaisu löytyy tänä vuonna – kertoi, miksi Suomi on mukana Euroopan suurmaiden kanssa
Koivula: Julistuksellinen turvatakuu heppoisemmasta päästä
Ukrainalle kaavaillaan Naton 5. artiklaa muistuttavia turvatakuita. Naton 5. artikla tarkoittaa siis yksinkertaistettuna sitä, että jos liittoon kuuluvan maaperälle hyökätään, muut liittolaiset tulevat puolustamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta.
Putin on Yhdysvaltojen Ukrainan-erityislähettilään Steve Witkoffin mukaan suostunut Ukrainalle annettaviin turvatakuisiin, joskaan ei siihen, että Ukrainaan tulisi länsisotilaita, varsinkaan Nato-maista koostettuja joukkoja.
Presidentti Trump totesi maanantain huipputapaamisessa, että päävastuu mahdollisista turvatakuista tulee olemaan Euroopalla, mutta myös Yhdysvallat on valmis auttamaan.
Koivula ei pidä sellaisia turvatakuita kovin vahvoina, joihin ei sisälly boots on the ground eli fyysisesti läsnäolevia joukkoja.
– Tällainen julistuksellinen turvatakuu on heppoisemmasta päästä. Sitä uskottavammaksi se käy, mitä enemmän siihen sisältyy fyysistä läsnäoloa ja fyysiseen sotilaalliseen voimana liittyviä sitoumuksia.
Samalla linjalla on myös Venäjä-asiantuntija Hanna Smith Helsingin Sanomien haastattelussa. Smithistä "vahvojen turvatakuiden pitäisi tarkoittaa Yhdysvaltain sotilaallista läsnäoloa Ukrainassa".
Smithin mukaan pelkkä allekirjoitettu paperi, jossa Yhdysvallat ilmaisee, että Ukrainaan ei saa hyökätä, ei ole turvatakuu Venäjää vastaan, Helsingin Sanomat kirjoittaa.