Keskustelu maahanmuutosta keskittyy useimmiten pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin. Tällöin saattaa unohtua se tosiasia, että Suomeen muuttavista ulkomaalaista noin kymmenesosa on pakolaisia.
Suurin osa maahanmuuttajista saapuu Suomeen töihin tai opiskelemaan, ja tyypillisimmin läheltä, kuten Venäjältä, Virosta tai muualta EU:sta. Vuonna 2015 koetun ennalta näkemättömän turvapaikanhaun kasvun jälkeen on jälleen palattu takaisin normaalitilaan turvapaikanhakijoiden määrän vähennyttyä entiselle tasolle.
Muuta kuin kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvia meillä on alle seitsemän prosenttia väestöstä, joka on EU:n ja OECD:n matalimpia lukuja.
Onko meillä sitten syytä kantaa huolta kotoutumisesta? Mielestäni on. Yhtäkään maahanmuuttajaa, tulee hän sitten toiselta puolelta maapalloa pakolaisena tai naapurimaista, ei saisi päästää putoamaan kelkasta. Se ei ole kenellekään hyväksi, vähiten maahanmuuttajalle itselleen. Tämän vuoksi haluankin ottaa maahanmuuttajayhteisöt entistä vahvemmin mukaan kotouttamistyöhön.
Viime keväänä vierailin Yhdysvalloissa tutustumassa siihen, miten yhdessä maailman monietnisimmistä maista maahanmuuttajat saadaan osaksi yhteiskuntaa. Mukaan tarttui erityisesti kolme asiaa.
Ensinnäkin maahanmuuttajan oma vastuu ja omistajuus kotoutumisessaan. Hyvään kotoutumiseen tarvitaan toki hyvää järjestelmää, mutta yhtä lailla maahanmuuttajien omaa halua työllistyä ja osallistua yhteiskunnan rakentamiseen. Esitänkin haasteen kaikille kotoutumisen parissa toimijoille: miettikää mitä te itse voitte tehdä paremmin kotouttamisen edistämiseksi. Onnistuneen kotouttamisen ensimmäinen edellytys on kunkin yksilön oma halu auttaa itseään.
Toisena oppina USA:n matkalta haluan nostaa esille paikallisyhteisön ja vastaanottavan yhteiskunnan roolin. Yhdysvalloissa erilaiset järjestöt ottavat ison vastuun maahanmuuttajien kotouttamisesta. Suomessakin on onneksi toimivia maahanmuuttajajärjestöjä, joiden kanssa haluan lisätä avointa keskustelua niin kotoutumisen onnistumisista kuin haasteista – sekä siitä mitä kukin taho voi haasteiden edessä tehdä.
