Tv-kasvo Sergey Hilman on kääntänyt elämänsä vaikeimmat kokemukset voitoksi – elää nyt luksuselämää matkustellen ja uraa luoden: "Alku Suomessa oli haastava"

Sergey Hilman kertoo plastiikkakirurgisen toimenpiteensä komplikaatioista:"Olisin toivonut, että joku olisi kertonut" 2:59
Sergey Hilman teetti ensimmäisen operaationsa 19-vuotiaana – otsaa pienennettiin.

Hilman ei välitä enää siitä, mitä muut hänestä ajattelevat. 

Marko Björs - Rakkauden seikkailu -ohjelmasta tunnetun vaikuttaja Sergey Hilmanin polku kiusatusta maahanmuuttajasta unelmaansa toteuttavaksi tv-kasvoksi on ollut pitkä ja vaiherikas. 

Venäjältä alakouluikäisenä Itä-Suomeen muuttanut Hilman ei puhunut lapsena sanaakaan suomea, joten sopeutuminen oli haastavaa.

– Alkuni Suomessa oli haastavaa, kun en puhunut kieltä ja olin käytännössä yksin ilman ystäviä keskellä ei mitään, Hilman muistelee MTV Uutisille. 

Koulunkäynti toi luonnollisesti omat haasteensa kielimuurin takia.

– Vastaanotto muiden lasten puolesta oli valitettavasti huono, sillä 6. luokkalaiset osaavat olla jo aika ilkeitä toisilleen niin halutessaan.

– Itä-Suomessa myös rasismi oli aika kovaa venäläisiä kohtaan. Jäin luokalle, mutta se auttoi minua oppimaan suomen kielen paremmin.

Hilman kertoo kohdanneensa koulutaipaleellaan myös valitettavia asioita, jotka eivät sinne kuulu.

– Olen kuullut homottelua, huutelua ulkonäöstäni ja aksenttiani on matkittu. Enää nuo kommentit eivät tunnu miltään, mutta nuorempana ne tuntuivat todella ikävältä.

Kiusaamisen fyysisyys äityi kertaalleen erittäin vakavaksi. Kyseinen välikohtaus onkin jäänyt erityisesti Hilmanin mieleen.

– Tulin kerran illalla 14-vuotiaana ystäväni luota kotiin, kun kadullamme oli vastassa 9. luokkalaisia pesäpallomailat kädessä. Yksi heistä alkoi lyödä minua. Muistan sen edelleen pelottavana päivänä.

Hilman selvisi tilanteesta kaadettuaan lyöjänsä maahan, jonka jälkeen hän oli paennut paikalta juosten.

– On vaikea ymmärtää, miksi joku tekisi noin. Tilanteen jälkeen olin monta vuotta epäluuloinen kävellessäni kadulla. Nykyään olen kuitenkin fyysisesti aika voimakas, joten väkivalta ei pelota enää samalla tavalla.

Haasteet heijastuivat myös koulumenestykseen. Käänne parempaan tapahtui kuitenkin yläasteen loppumetreillä, kun Hilman mietti tulevaisuuttaan ja siihen liittyviä toiveitaan.

– Olin aika kapinallinen teini. Keskiarvoni koulussa oli ehkä 6,2 luokkaa. Ymmärsin kuitenkin, että minun oli pakko nostaa keskiarvoani, että pääsisin sieltä metsästä pois. Niinpä otin itseäni niskasta kiinni ja valmistuin lopulta hyvillä arvosanoilla.

Lukioiässä Hilman muutti koulun perässä Kuopioon, jossa hän sai enemmän ystäviä. 

– Vaihdoin paikkakuntaa ja niin sanotusti brändäsin itseni uusiksi. Kuopiossa elämä oli helpompaa ja sain enemmän ystäviä.

Hilman kuitenkin korostaa, ettei enää kanna kiusaajiaan kohtaan kaunaa, vaikka se jätti häneen omat jälkensä vuosiksi.

– En missään nimessä halua laittaa kaikkea kiusaajien syyksi. Siitä on pitkä aika ja olen kääntänyt kokemukseni voitoksi.

Kaikki arvet eivät ole kuitenkaan parantuneet täysin tähänkään päivään mennessä - jos koskaan.

– Totta kai kiusaaminen kuitenkin vaikutti itsetuntooni ja ajattelin, että minussa on joku vika. Kiusaaminen antoi ymmärtää, etten sovi porukkaan enkä kelpaa sellaisena kuin olen. Kesti monta vuotta, että aloin uskoa itseeni. Edelleen tulee päiviä, kun en usko itseeni lainkaan. Tunnen usein, että minun pitää todistaa ihmisille olevani hyvä ja riittävä.

17-vuotiaana Hilmanin elämässä tapahtui jälleen suuri menetys, kun hänen erittäin läheinen isäpuolensa menehtyi yllättäen.

– Hänen menettämisensä oli elämäni kamalin päivä. Minulla ja äidilläni meni silloin käytännössä kaikki alta, sillä isäpuoleni toi myös "leivän pöytään".

Teini-ikäinen Hilman piti tuolloin huolta äitinsä lisäksi myös perheen taloudesta.

– Hoidin äitiäni samaan aikaan, kun kävin koulua. Jouduin myymään koko omaisuutemme, koska äitini ei pystynyt siihen itse. Se sai minut ajattelemaan, että elämä voi loppua milloin vain.

Tilanne sai Hilmanin niin ikää ymmärtämään, että omia unelmia täytyy alkaa tavoitella välittömästi, eikä "sitten joskus". Hänen kohdallaan se tarkoitti muun muassa korkeakouluttautumista ja matkailua.

– Se asenne ja elämänfilosofia ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihmisen tulisi ottaa pikavippi ja lähteä saman tien reissuun. Tee töitä kovasti, säästä ja lähde sitten jos siltä vielä tuntuu, tradenomiksi valmistunut Hilman painottaa.

Lyhyt opiskeluvaihto Italiassa avasikin Hilmanin silmiä uudella tavalla.

– Se oli iso juttu. Mietin, että tällaistako elämää voi myös todella olla!

Erityisesti lämpö, kulttuuri ja rantaviivat veivät miehen sydämen mennessään.

– Olen sen jälkeen matkustellut ja tässä vaiheessa olen käynyt yli 50 maassa. Matkailu on pääharrastukseni ja käyn noin kerran kuukaudessa jossakin.

–Totta kai mietin myös matkailun tuottamaa ilmaston kuormittavuutta. Olen kuitenkin lapseton sinkku, jolla on mahdollisuus mennä ja nähdä. Elämässä pitää olla balanssia joten välillä pitää olla itsekäs, että tästä elämästä selviää.

Hilman painottaa, että on ansainnut nykyisen elämäntyylinsä omalla työllään. Hän kertoo myös ihmettelevänsä sitä, miksi hänen elämäntyyliään kyseenalaistetaan tuntemattomien ihmisten toimesta.

– Monet kysyvät minulta kuka matkani tai kirurgiset toimenpiteeni oikein kustantaa. Olen saavuttanut kaiken kuitenkin omalla työlläni.

Lue myös:

    Uusimmat