Kanadassa on palanut tänä vuonna maastoa lähes puolen Suomen kokoisen alueen verran.
Ilmastonmuutos on tehnyt Kanadan itäosissa tämän kesän kaltaiset maastopalokaudet ainakin seitsemän kertaa todennäköisemmiksi.
Korkeimman tason maastopalovaaran todennäköisyys on myös kaksinkertaistunut Itä-Kanadassa.
Tiistaina julkaistussa World Weather Attribution -tutkijaryhmän tutkimuksessa tarkasteltiin Itä-Kanadan Quebecin provinssin maastopaloindeksiä, johon otetaan huomioon maastopalovaaraan vaikuttavia tekijöitä kuten lämpötilaa, ilmankosteutta, tuulennopeutta ja sademäärää.
Vaikka Quebecin provinssin metsäpalot olivat ennätyksellisen tuhoisia, analyysien perusteella palot aiheuttaneet olosuhteet eivät ole enää harvinaisia.
Tutkimuksessa muistutetaan, että toteutuva muutos on usein tutkimusmalleja suurempi.
– Sään ääri-ilmiöiden muuttuminen vakavammimmiksi ja niiden ilmenemisen todennäköisyyden kasvu ei lopu, ennen kuin saavutamme nettopäästöissä nollatason ja lopetamme kasvihuonekaasujen lisäämisen ilmakehään, kertoo tutkimuksen pääkirjoittaja, tilastotieteilijä Clair Barnes uutistoimisto AFP:lle.
Barnes lisää, ettei vieläkään ole liian myöhäistä yrittää vaikuttaa poliittisiin päättäjiin, jotta suuntaa saataisiin muutettua.
Lue myös: Kreikan metsäpalossa kuollut 18 siirtolaiseksi epäiltyä
Yli tuhat paloa roihuaa edelleen
Koko Kanadassa on palanut tänä vuonna ennätykselliset 15,3 miljoonaa hehtaaria maastoa. Alue vastaa kooltaan lähes puolta Suomea.
Noin 200 000 ihmistä on evakuoitu ja ainakin neljä ihmistä on kuollut.
Yli tuhat maastopaloa roihuaa edelleen ympäri Kanadaa. Niistä noin 650 ei ole hallinnassa.
Edellinen ennätysvuosi oli 1989, jolloin maastoa paloi Kanadassa noin 7,3 miljoonaa hehtaaria.
Lue myös: Biden maastopalojen runtelemalla Havaijilla: "Jälleenrakennamme niin kuin Mauin asukkaat haluavat"
