Tänään julkaistu raportti maalaa synkän kuvan maapallon vesivaroista.
Vuosi 2025 oli maailman joissa yksi kuivimmista koko 35-vuotisen mittaushistorian aikana, kertoi Maailman ilmatieteen järjestö WMO torstaina.
Samalla kasvaa huoli maailman vesivarantojen riittävyydestä tulevaisuudessa, uutisoi muun muassa The Guardian.
Jokien virtaamat olivat viime vuonna tavallista alhaisemmat yli kolmanneksessa valuma-alueita. ”Normaalin” virtaaman jokia on ollut ennätyksellisen vähän jo viimeisten seitsemän vuoden ajan.
Lue myös: Tulevana talvena rikkoutuvat kaikki ennätykset – "Ei ole ennen nähty"
Maailman vesivarannot kaiken kaikkiaan olivat viime vuonna 42 prosenttia normaalia alhaisemmalla tasolla. Varantoihin lasketaan pohjaveteen, järviin, jokiin, jäähän, lumeen ja kasvillisuuteen varastoitunut vesi.
– Olemme tyhjentämässä tätä säästötiliä. Maailmanlaajuiset vesivarannot ovat olleet laskusuunnassa vuosista 2014–2016 lähtien. Signaali on säilynyt johdonmukaisena jo vuosikymmenen, WMO:n pääsihteeri Celeste Saulo sanoi raportin yhteydessä julkaistussa lausunnossa.
Koska makean veden varannot toimivat puskurina poikkeuksellisen kuivina vuosina, niin jatkuessaan nykytrendi johtaa WMO:n mukaan ”vakaviin tulevaisuudennäkymiin”.
Lue myös: Maailman ilmatieteen järjestö varoittaa: Erittäin voimakas El Nino kestää helmikuuhun asti
MTV:n meteorologi avaa taustoja
MTV:n meteorologi Aleksi Jokela kertoo, että kuivumiseen vaikuttaa moni asia.
– Se ei johdu siitä, että vettä sataisi vähemmän. Vettä sataa maapallolla ihan yhtä paljon, mutta ongelma on, että se tulee alas epätasaisemmin, Jokela kertoo.
Toisin sanoen: sadepäivien määrä vähenee ja kuivuusjaksot yleistyvät, mutta toisaalta rankkasateiden osuus kasvaa. Vettä voi siis tulla paikoin alas kerralla erittäin runsaasti.
– Kun sataa kerralla rankasti, vesi ei välttämättä ehdi imeytyä yhtä tehokkaasti pohjavedeksi eivätkä pohjavesivarannot täyty. Tästä seuraa tietyillä alueilla kuivuutta.
Pohjavesivarannot ovat jokien virtaamille olennainen asia.
– Jos pohjavesivarannot hupenevat, vettä päätyy vähemmän myös jokiin.
Lue myös: Raaka kuivuus uhkaa ruuantuotantoa
Kuivat alueet yhä kovemmilla
Iso kuivumisen taustalla vaikuttava tekijä on Jokelan mukaan ilmaston lämpeneminen. Se vaikuttaa myös Suomeen.
– Suomessa suurempi osa sateesta tulee talvisin vetenä. Jää- ja lumikerros jäävät ohuemmiksi. Virtaamat voivat olla täälläkin keväisin pienempiä, kun lumi ja jää eivät tuo tulvia. Kevättulvat voivat vähentyä, Jokela sanoo.
Suomessa vettä tulee kuitenkin melko tasaisesti.
– Sen sijaan kuivat alueet kuivuvat entisestään. Siellä ongelmatkin ovat herkästi isompia.
Esimerkkejä kuivuuden aiheuttamista ongelmista ei tarvitse hakea kaukaa. Esimerkiksi Pohjois-Bulgariassa Tonavan vedenpinta laski kesällä pitkien hellejaksojen myötä niin alhaiseksi, että paikallinen asukas löysi joen pohjasta mammutin luita. Cernavodăn ydinvoimala, jonka jäähdytys on riippuvaista jokivedestä, jouduttiin sulkemaan.
Myös Ranskassa suljettiin kesällä Golfechin ydinvoimalan kakkosreaktori, koska Garonne-joen lämpötila nousi helteillä niin korkealle, ettei siitä ollut jäähdyttäjäksi.
