Puolustusministeri Kaikkosen mukaan Turkki-jumin ratkaisu ei jää ainakaan Suomen neuvotteluhaluista kiinni. Ratkaisun venymiseen yli Madridin huippukokouksen kannattaa kuitenkin "henkisesti varautua".
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg oli keväällä toiveikkaampi Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemusten etenemisen suhteen. Naton puolustusministerikokouksen alla keskiviikkona Stoltenberg myönsi, ettei hänellä ollut aiemmin tiedossa mitään mahdollisia ongelmia Turkin tai jonkun muun Nato-jäsenmaan taholta Suomen ja Ruotsin hakemusten suhteen.
Samaa hämmennystä Turkin linjan muuttumisesta on viestittänyt myös presidentti Sauli Niinistö omien Turkki-keskustelujensa pohjalta.
– Olen vakuuttunut, että Suomesta ja Ruotsista tulee Naton jäseniä. Myös Turkki on sanonut tukevansa Naton avoimien ovien politiikkaa, Stoltenberg lisäsi.
Toiveikkuutta ei ollut omiaan lisäämään Financial Times -lehden tieto, jonka mukaan Turkki olisi torjunut Naton aloitteen käydä kolmenkeskisiä keskusteluja jäsenyysjupakasta Suomen ja Ruotsin kanssa. Puolustusministerikokoukseen osallistunut Antti Kaikkonen (kesk.) kommentoi asiaa toteamalla, ettei erimielisyyksien ratkaisu jää ainakaan Suomen neuvotteluhaluista kiinni.
– Suomi on valmis käymään neuvottelupöytään koska vain ja millä kokoonpanolla vain tarvitaankin, Kaikkonen vakuutti etäyhteyksin Brysselistä.
Katso aiheesta lisää keskiviikon Seitsemän uutisista. Juttu jatkuu videon jälkeen:
30:20
"Ei nyt surkutella, että kauanko kestää"
Kaikkosen mukaan kannattaa tavoitella sitä, että tuloksia syntyisi jo loppukuun Madridin Nato-huippukokoukseen mennessä. Toisaalta hänen mukaansa on henkisesti hyvä varautua myös siihen, että aikaa tarvitaan enemmän.
– Ei surkutella nyt sitä, että kauanko tässä mahdollisesti menee, vaan tehdään nyt vaan töitä määrätietoisesti sen eteen, että ratkaisu löytyy, Kaikkonen viestitti.
Naton puolustusministerien työillalliselle osallistunut Kaikkonen oli iltapäivällä mukana Ukrainan aseellista avustamista pohtivan, Yhdysvaltojen vetämän kontaktiryhmän kokouksessa. Hän myös keskusteli Ukrainan asetarpeista "puolisen tuntia" kahden kesken Ukrainan puolustusministerin Oleksi Reznikovin kanssa.
– Kerroin, että Suomella on valmius tukea Ukrainaa jatkossa myös puolustusmateriaalin osalta, Kaikkonen sanoi.
Edellisestä, järjestyksessä kuudennesta apupaketista tosin päätettiin vasta viime viikolla, joten aivan pian uutta päätöstä ei ole luvassa, Kaikkonen lisäsi.
USA:lta miljardin dollari asepaketti
Stoltenberg kertoi jo etukäteen odottavansa sotilasliiton jäsenmailta uusia sitoumuksia aseavusta Ukrainalle. Yhdysvallat täräyttikin pöytää uuden mittavan miljardin dollarin apupaketin. Presidentti Joe Bidenin julkistamaan apuun sisältyy muun muassa rannikkotorjuntaohjuksia, tykistöammuksia ja edistyneitä raketinheitinjärjestelmiä.
Madridin huippukokouksessa on Stoltenbergin mukaan tarkoitus sopia laajemmasta tukiohjelmasta, jolla Ukrainan asevoimat autetaan siirtymään vanhanaikaisesta neuvostosotakalustosta pysyvästi Nato-yhteensopivien aseiden käyttäjäksi.
Omaa puolustuskykyään Nato aikoo lisätä kasvattamalla itään sijoitettujen joukkojen ja valmiiksi varastoidun sotakaluston määrää. Uutta ovat joukot, jotka nimetään puolustustehtäviin toisessa Nato-maassa.
– Näitä kaikkia ei sijoiteta Liettuaan tai johonkin muuhun itäiseen jäsenmaahan, mutta uutena piirteenä ne korvamerkitään jo etukäteen tuon tietyn alueen puolustamista varten, Stoltenberg kertoi.