Turkistarhauksen kieltämiseen tähtäävä kansalaisaloite on herättänyt vilkasta keskustelua eduskunnassa. Kyseessä on Suomen ensimmäinen kansalaisaloite.
Aloitteen puolustajien puheenvuoroissa nousi esille ennen kaikkea eläinten oikeudet ja lajityypillinen käyttäytyminen, jotka eivät toteudu turkistarhauksen yhteydessä.
– Turkikset eivät enää 2000-luvulla ole vaatetuksen välttämätön osa edes pohjoisilla leveysasteilla. Kärsimystä tarhaus aiheuttaa siksi, että petoeläimiä pidetään liian pienissä häkeissä. Turkiseläimet liikkuvat luonnossa useiden hehtaarien kokoisilla reviireillä, Anni Sinnemäki (vihr.) totesi.
– Jos kettu suljetaan eläintarhaan, on minimivaatimus 600 neliötä. Jos kettu suljetaan turkistarhaan, on minivaatimus alle neliö. Eläinten lajityypilliset tarpeet eivät muutu sen "käyttötarkoituksen" mukaan, sanoi Silvia Modig (vas.).
Vihreät ja vasemmistoliitto ilmoittivat kannattavansa turkistarhauksen kieltämistä, samoin kuin muutama yksittäinen SDP:n kansanedustaja. Muiden ryhmien edustajat kertoivat vastustavansa aloitetta.
Kansalaisaloitteita kiiteltiin tärkeäksi vaikuttamisväyläksi
Turkistarha-aloitteen vastustajat muistuttivat, että kyse on laillisesta elinkeinosta. He kysyivät myös, miten turkistarhausyrittäjät saataisiin työllistettyä uudestaan, jos heidän työnsä kielletään.
– Tässä on kyse, että eduskunta on irtisanomassa 5 000 työntekijää. Ajatelkaa, jos joku yritys irtisanoisi 5 000 työntekijää. Mikä meteli täällä nousisi ja sanottaisiin kauheata, törkeätä, mieletöntä, kuinka vastuuttomia voidaan olla. Ja eduskunta on tekemässä sitä, kommentoi (kok.) ja jatkoi: