Aira aloitti tämän varsin mittavan hankkeensa viime kesänä. Hänellä on asunto Helsingin keskustassa ja noin 25 vuotta sitten valmistui kaikkien tuntema Hyrsylänmutka, mutta miksi Airalla oli vielä tarve rakentaa erityinen vanhuudenkoti?
– Olemme kiertäneet Pirkko Lahden kanssa kymmeniä vanhuudenkoteja Suomessa ja silloin olen tavannut myös sellaisia vanhuksia, jotka eivät halua asua niissä. Heillä on ikävä kotia ja sen tuttuja tavaroita, Aira Samulin kertoo.
– Se sai aikaan päätöksen siitä, ettei omilla jälkeläisilläni saa olla huolta siitä, kuinka mummeli hoidetaan, minne se viedään ja minne se ehkä unohtuu. Tässä iässä saatoin vielä hyvin rakennuttaa itselleni kodin, jossa viihdyn ja voin elää helposti lopun ikäni, hän jatkaa.
Pirkko Lahti näkee Airan uudessa talossa paljon asioita, jotka on helppo toteuttaa myös toisenlaisessa kodissa. Kynnyksiä ei ole, kylpyhuoneen mitoitus on niin väljä, että sinne pääse pyörätuolilla.
– Ja tuo lattia on aivan ihana, kun se hieroo jalkoja. Tanssisaliahan ei voi sijoittaa jokaiseen kotiin, mutta tuollainen seinässä oleva tanko toimisi hyvin metrin mittaisenakin, jolloin sen avulla on helppo jumpata, hän toteaa.
Lahtea ilahduttavat kovasti myös ylös sijoitetut sähkörasiat sekä keittiö, jonka toiminnallisuus helposti käytettävine laatikostoineen ja loppuun saakka ajateltuine kulmakaappeineen on omaa luokkaansa.
– Talon paras puoli on silti sen valoisuus, Lahti arvioi.
– On paljon tutkimustuloksia valon merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille. Se estää depressiota ja vähentää lääkityksen tarvetta.
Myös makuuhuoneet saavat häneltä kiitosta.
– Makuuhuone on oma soppi ja turvapaikka, johon voi halutessaan sulkeutua.
Molempien makuuhuoneiden vuoteet on varustettu sähkömoottoreilla, joiden avulla asentoa voi muuttaa ja saada esimerkiksi hierontaa.
– Jos vain peukalo vielä liikkuu, voi sängyn pohjalta toimittaa vaikka mitä asioita, Aira nauraa.
Pankkilaina avuksi remontointiin
Rakennustyö vaatii paitsi aikaa ja energiaa, myös paljon rahaa. Kuinka pankki suhtautuu 80-vuotiaan asiakkaansa rahoituspyyntöön?
– Siihen suhtaudutaan ihan samoin kuin nuorempienkin rahoitukseen. Ikä ei ole mikään este lainan saannille, kunhan vain on vakuutta ja maksunhoitokykyä, vakuuttaa kehityspäällikkö Helena Koskela Nordea Pankki Suomi Oyj:stä.
– Useinhan varsinkin aikaisemmin oli tapana ajatella, että lainojen on oltava maksettu siinä vaiheessa kun jää eläkkeelle. Ovathan lainat usein maksettu eläkkeelle siirryttäessä, mutta käteisvarallisuutta ei ole, hän jatkaa.
– Jos eteen tulee remontti tai halutaan uusia jotain, ei olekaan käteistä rahaa vaan kaikki talletukset ovat kiinni niissä omissa seinissä. Sen rahan vapauttamiseksi kehitimme muutama vuosi sitten tuotteen, jonka nimi on Asuntojousto. Sen avulla voidaan rahoittaa esimerkiksi keittiöremontti, jokin taloyhtiön remontti, ulkomaanmatka tai vaikka lonkkaleikkaus. Emme me kysy, mihin rahat käytetään, Koskela painottaa.
Koskela korostaa, ettei asukkaan suinkaan tarvitse myydä asuntoaan pankille, vaan hän säilyttää omistusoikeutensa entiseen tapaan. Pankki ja asiakas tekevät kymmenen vuoden sopimuksen, jonka aikana asiakas maksaa ainoastaan korkoja kuukausittain.
Kymmenen vuoden kuluttua voidaan tehdä uusi sopimus jolla jatketaan entiseen tapaan. Jos tilanne on muuttunut ja asiakas on esimerkiksi kuollut, voi perikunta joko maksaa lainan pois tai myydä asunnon ja maksaa lainan sen jälkeen.
On tietysti myös perikunnan edun mukaista teettää asunnossa remontti, sillä se nostaa asunnon arvoa ja käytännössä laina maksaa itse itsensä takaisin. Remonttiin käytetyn lainan korot saa myös vähentää verotuksessa.
– Lisää tietoa saa pankin palveluneuvojalta, Koskela kehottaa.
Lisätietoja:
Keittiö, suunnittelu ja kalusteet - Isku Keittiöt Oy
www.iskukeittiot.fi
Nojatuoli sekä pöytäryhmä - Artek
www.artek.fi
Asuntojousto
www.nordea.fi
Vuoteet - Unikulma Oy
www.unikulma.com
Säilytystilat, liukuovet ja tanssisalin peilit Mirror Line Oy
www.mirrorline.fi
Talo - Lapponia House Oy
www.lapponiahouse.com