Joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistuksen ja masennuksen oireista. Opiskelijoilla psyykkisiä oireita ja kuormittuneisuutta näkyi suhteessa enemmän kuin koko aikuisväestössä, kertovat tuoreet tutkimustulokset.
Opiskelevilla naisilla sekä todettu masennus että todettu ahdistuneisuushäiriö olivat yleisempiä kuin miehillä. Myös naisten riski sairastua syömishäiriöön oli kolminkertainen miehiin verrattuna. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat naiset voivat tutkimuksen mukaan kaikkein huonoimmin. 40 prosenttia naisista kertoi ahdistuksen ja masennuksen oireista.
Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) tekivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Kela yhdessä helmi–maaliskuussa 2021.
THL:n tutkimusprofessori Jaana Suvisaari korostaa hoidon tarpeen arviota pitkäkestoisessa ahdistuksen ja masennuksen kokemisessa.
– Oireiden taustalla voi olla hoitoa edellyttäviä mielenterveysongelmia. Samaan aikaan pitää vaikuttaa oireita aiheuttavien ongelmien syihin, painottaa Suvisaari tiedotteessa.
Hän pitää tarpeellisina opetushenkilöstön kontakteja opiskelijoihin.
– Kasvokkaiset kohtaamiset ovat erityisen tärkeitä opiskelijoille, joiden kuormittuneisuus johtuu etäopetuksen aiheuttamista opiskeluvaikeuksista.
Moni koki, ettei kuulunut mihinkään opiskeluun liittyvään ryhmään
Viime keväänä koronaepidemian ja kansallisten rajoitustoimien aikana mahdollisuudet sosiaalisiin kontakteihin olivat vähäisiä. Joka neljäs opiskeleva nainen ja joka kolmas opiskeleva mies kertoi, ettei tunne kuuluvansa yhteenkään opiskeluun liittyvään ryhmään.