Jättiputket ovat karanneet Suomen luontoon puutarhoista.
Suomessa kasvaa kolme vierasta jättiputkilajia: kaukasianjättiputki, persianjättiputki ja armenianjättiputki.
Jättiputkea muistuttavat kotimaiset lajit ovat tavallinen ukonputki, väinönputki ja karhunputki. Kotimaiset putket häviävät selvästi koossa jättiputkelle. Kotimaisten putkien varsi on noin peukalon paksuinen, kun jättiputken varsi voi olla jopa 10 cm.
Tiheissä jättiputkikasvustoissa ei kasva mikään muu kasvulaji. Jättiputken kasvineste saattaa aiheuttaa palovamman kaltaisia ihovaurioita reagoidessaan auringonvalon kanssa.
Tunnista
Isot jättiputket on helppo tunnistaa lehdistään 2-3 -vuotiaana. Lehdet ovat huomattavasti suuremmat kuin ukon- tai karhunputkella.
Jättiputkelle tyypillinen lautasmainen kukinto syntyy kolmantena vuonna.
Ensimmäinen vuosi:
– Jättiputki kasvaa vain noin puolen metrin korkuiseksi. Se on tällöin vaikea erottaa muun kasvillisuuden joukosta.
Toinen vuosi:
– Lehdet voivat kasvaa jo metrin korkuisiksi ja levyisiksi.
Kolmas vuosi:
– Kolmantena vuonna jättiputki kasvattaa kukkavarren. Se voi olla jopa 4-5 metriä korkea.
– Varsi on karvainen ja siinä on punaisia laikkuja.
– Suurimmillaan varren läpimitta voi olla 10 cm.
– Kukinto valkea, vähän kupera, monihaarainen ja 40-80 cm leveä.
– Siemenet kypsyvät syksyllä ja varisevat syksyn ja talven aikana.
