Lupiinin leviäminen on niin suurta, ettei vieraslajien hallintasuunnitelman tavoite ole enää hävittää sitä kokonaan Suomesta, vaan ainoastaan estää sen leviäminen. Jokainen voi kuitenkin tehdä jotakin lupiinien vähentämiseksi.
Värikkäät lupiinit ovat kauniista ulkonäöstään huolimatta haitallinen vieraslaji, jota yritetään vähentää Suomen luonnosta. Lupiinit leviävät pääosin teitä pitkin.
Lupiini on luokiteltu haitalliseksi myös Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Tanskassa.
Kaikki vieraslajit eivät kuitenkaan ole haitallisia. Vieraslajista tekee haitallisen se, että se uhkaa luonnon monimuotoisuutta tai siihen liittyviä ekosysteemipalveluita. Lupiinin lisäksi muita Suomessa silmällä pidettäviä, haitallisia vieraslajeja voi katsoa vieraslajit.fi-sivustolta.
Vinkit eliminointiin
Jos näet omalla pihamaallasi lupiinia, hävittämistapa on kiinni siitä, haluatko poistaa kasvin kokonaan vai lähinnä estää sen leviämisen. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen asiantuntija Johanna Nymark antaa jokaiselle sopivat neuvot kasvin eliminoimiseen.
– Paras tapa poistamiseen on kaivaa lupiini ylös juurineen, koska se heikentää kasvia tehokkaimmin. Lupiini on monivuotinen kasvi ja sen voimakkaat juuret ja siemenet säilyvät, vaikka kasvi kesän jälkeen kuolee, Nymark kertoo MTV Uutisille.
– Lupiinin torjuntakertoja pitäisi olla 2–3 kesässä, jos sen haluaa hävittää tai leviämistä estää.
Myös niittäminen toimii lupiinin torjumiseen, mutta se ei ole yhtä tehokas keino ja estää lähinnä leviämistä. Se täytyy tehdä ennen kuin siemenet ovat valmiita.
– Ensimmäisen niiton tulisi tapahtua kesäkuussa ennen kuin lupiini on ehtinyt saada siemenensä valmiiksi. Toinen ja kolmas niitto voi olla heinä- ja elokuussa, Nymark selventää.
Jos alueella voi käyttää ruohonleikkuria, sen avulla pystyy helposti heikentämään lupiinin kasvustoa.
Juurineen kaivamisen ja niittämisen jälkeen voi levittää paikallisia, kotimaisia siemeniä, jotka voi kerätä vaikka lupiinin vieressä olevilta kasveilta. Näin voidaan nopeuttaa toivottujen kasvien leviämistä.
Lupiinijätteen hävittäminen voi maksaa
Niitetyt lupiinit ja kukinnot, joissa ei ole vielä siemeniä, voi laittaa kompostiin tai haravoida maatumaan kasaksi kasvupaikalle.
Peittämällä kasan huolellisesti kiinnitetyllä tukevalla muovilla tai pressulla voi vielä varmistaa, etteivät kasvit jatka kehittymistään.
Kaikki siemeniä sisältävät lupiinit ja muut kasvijätteet on hävitettävä huolellisesti esimerkiksi laittamalla ne kaksinkertaisessa jätesäkissä polttokelpoiseen sekajätteeseen. Lupiinin juurakon voi kuivattamisen jälkeen kompostoida.
Lupiinit kannattaa siis hävittää ennen siementen valmistumista, koska sitten jätteen voi kompostoida.
Kunnilla ja kaupungeilla voi olla lupiinijätteen hävittämiseen myös omia ohjeita.
Joku voisi ajatella, että olisi näppärää viedä pihasta poistetut lupiinit jäteasemalle. Peräkärryllinen jätettä voi kuitenkin maksaa jopa 20 euroa.
Lue myös: Lupiinit valtaavat nyt Suomea – Jouni, 34, on tienannut mittavia summia niitä tuhoamalla
Mieluummin sata yksittäistä lupiinia eri paikoista kuin sata hehtaaria yhdestä
Jos haluat tehdä mahdollisimman tehokasta työtä lupiinin hävittämiseksi, Nymark neuvoo hävittämään sata yksittäistä lupiinia eri paikoista. Näin olet estänyt lupiinin leviämistä lukuisista eri paikoista.
Tämä on tehokkaampi tapa kuin hävittää lupiinia sadalta neliömetriltä vain yhdestä paikasta.
Jos olet luonnossa vaeltamassa ja näet lupiinia paikassa, missä sitä ei yleensä ole, on tärkeää ilmoittaa havainnosta. Ilmoituksen voi tehdä esimerkiksi vieraslajit.fi- tai laji.fi-sivuston kautta tai iNaturalist-sovelluksella.
Maanomistajan luvalla lupiinia voi kaivaa juurineen myös muualta kuin omasta pihasta.
Jokaisenoikeus sallii lupiinin poimimisen kuitenkin mistä vain. Lupiinien poimiminenkin auttaa omalta osaltaan niiden torjunnassa, jos se tehdään ennen siementen kehittymistä.
Mitä lupiinin tilalle?
Jos kuitenkin pitää lupiineista ja haluaisi niille jonkin korvikkeen, niin Nymarkin mukaan kannattaa kääntää katseensa muihin samannäköisiin kukkiin.
– Samankaltaisia puutarhakukkia ovat salviat, mirrinminttu, ritarinkannukset, ukonhatut ja erilaiset tädykkeet. Itse tykkään kovasti myös isosta koiranputkikimpusta, Nymark vinkkaa.
– Niin ikään perinteinen hennon herkkä kimppu, jossa on päivänkakkaroita, harakankelloa ja niittyleinikkiä, on ihana. Näyttävän kimpun saa puutarhasta myös syreenistä.
Lupiinitilanne Suomessa
Nymark uskaltaa antaa melko varman arvion Suomen tämänhetkisestä lupiinitilanteesta. ELY-keskus ei kuitenkaan pidä tarkkaa kirjaa lupiinien määrästä.
– On todennäköistä arvioida, ettei tilanne ole parantunut, ja lupiini leviää vielä. Leviäminen on niin suurta, että vieraslajien hallintasuunnitelman tavoite on vain estää lupiinin leviäminen uusille alueille, eikä enää hävittää kokonaan Suomesta, Nymark kertoo.
Paikallisesti ajateltuna tilanne on kuitenkin Nymarkin mukaan parantunut, kun valituilla alueilla on tehty pitkäjänteistä torjuntaa.
– Tiedän paljon yksityishenkilöitä, jotka ovat onnistuneet poistamaan lupiinin tietyltä alueelta kokonaan, Nymark kertoo.
Myös kunnat torjuvat lupiineja, mutta haaste sen niittämisessä liittyy Nymarkin mukaan rahaan.
– Teitä hoidetaan hoitoluokan mukaan. Jos tie on luokiteltu alempaan hoitoluokkaan, sen reunukset niitetään vain kerran vuodessa. Se tapahtuu yleensä heinä-elokuussa kahden metrin levyiseltä alueelta. Silloin lupiinin siemenet ovat jo leviämisvalmiita, Nymark kertoo.
– Ylempään hoitoluokkaan luokiteltu tie niitetään kahdesti vuodessa. Ensimmäinen kerta on kesäkuussa, mikä on hyvä aika ennen siementen valmistumista. Toinen kerta tehdään neljän metrin levyiselle alueelle. Luontoarvoltaan arvokkaille tienvarsikohteille kuitenkin tehdään tehostettua niittoa.