Haitallisten vieraslajien viitapihlaja-angervon ja valkopajuangervon kasvatus, myynti ja maahantuontikielto tulee voimaan 15.8. Nämä pihoilla ja puistoissa yleiset lajit pitäisi nyt hävittää kokonaan. Se saattaa vielä onnistua, koska ne eivät ole vielä levinneet kovin laajasti ympäristöön.
Espoossa Glimsinjoen varressa rehottaa laaja valkopajuangervo-kasvusto. Se on tukkinut luontopolun ja levinnyt luonnonsuojelualueelle. Näin suuria esiintymiä ei vielä muualla ole.
– Tämän Glimsinjoen kaltaisia paikkoja ei toistaiseksi ole tiedossa muita, mutta jatkossa voi olla eli nyt on korkea aika tarttua toimeen, toteaa Suomen Luonto -lehden toimittaja Anna Tuominen.
Suomen Luonto kerää parhaillaan havaintoja valkopajuangervoista, koska tarkkaa tietoa ei ole siitä, mihin kaikkialle laji on jo levinnyt.
Ei saa myydä eikä kasvattaa
Haitallisiksi vieraslajeiksi luokiteltujen valkopajuangervon ja viitapihlaja-angervon kasvatus-, hallussapito-, myynti- ja maahantuontikielto tulee voimaan elokuun puolivälissä. Käytännössä kasvit pitää poistaa esimerkiksi pihoilta ja puutarhoista.
– Ne pitää torjua omilta pihoilta ja omistamiltaan alueilta. Kaupallisia toimijoita tämä koskee niin, että he eivät saa tätä myydä, tuoda, viedä tai pitää hallussa, neuvoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Ella Ahti.
Ely-keskukset valvovat kieltoa
Periaatteessa ely-keskukset valvovat kiellon noudattamista ja voivat määrätä maanomistajan poistamaan kasvustot. Käytännössä Suomessa uskotaan enemmän neuvontaan.
– Pihalle ei välttämättä tule tarkastajaa. Suomessa pyritään siihen, että sen sijaan, että velvoitettaisiin ja pakotettaisiin torjumaan, viestitään torjunnan tärkeydestä. Toivotaan, että kansalaiset lähtisivät aktiivisesti mukaan, koska siinä pääsee itse vaikuttamaan Suomen luonnon tilaan, muistuttaa Ahti.
Tukahduttavat muun kasvillisuuden
Glimsinjoen varteen ja Pitkäjärven rantaan levinnyt valkopajuangervo on alun perin tuotu jo 1800-luvulla läheiseen Träskändan kartanoon puutarhakasviksi. Sieltä se on levinnyt jokivarteen.
– Ihan ensisijaisesti tästä on haittaa muille kasveille, joiden elintilaa tämä valtaa. Se levittäytyy hitaasti, mutta varmasti juurivesoilla ja tukahduttaa muun kasvillisuuden altaan. Vaikutus jatkuu myös muihin lajiryhmiin. Esimerkiksi pölyttäjät tykkäävät tästä kasvista, mutta tämä kukkii vain loppukesällä. Jos täällä on vain ja ainoastaan tätä kasvia, niin miten ne pölyttäjät pärjäävät alkukesän, ihmettelee Tuominen.
Hävittäminen on työlästä
Haitallisten vieraslajien hävittäminen on työlästä puuhaa.
– Joko kaivetaan kokonaan juurineen ylös tai sitten vaikka raivaussahalla leikataan alas ja torjunta tulee toistaa pari kertaa kasvukaudessa, ohjeistaa Ahti.
Haitallisten vieraslajien hävittämiseen tarvitaan maanomistajan lupa.
– Espoossa kaupunki on antanut luvan, että sen mailla saa torjua haitallisia vieraslajeja kuka tahansa, mutta muuten siihen tarvitaan maanomistajan lupa, tietää Tuominen.
Hävittäminen saattaa vielä onnistua
Viitapihlaja-angervo ja valkopajuangervo pystytään ehkä vielä hävittämään kokonaan.
– Vielä voisi ajatella, että se olisi mahdollista, mutta eihän se helppoa ole, koska täällä Espoossakin on hehtaaritolkulla tätä, pohtii Tuominen.
– Nämä ovat vielä suhteellisen paikallisesti levinneitä kasveja eli jos nyt torjuntatoimiin ryhdytään ja jatketaan kunnes kasvustot saadaan hävitettyä, se on vielä mahdollista, uskoo Ahti.
Kymmeniä kasveja hävityslistalla
Sen sijaan jo aiemmin hävitettävien lajien listalle joutuneet haitalliset vieraslajit kurtturuusu ja lupiini ovat vaikeammin hävitettävissä.
– Niiden torjunnassa on jouduttu priorisoimaan sellaisia alueita, missä ne aiheuttavat eniten uhkaa. Torjunnassa on kuitenkin paikoitellen onnistuttu varsin hyvin. Siitä kiitos kuuluu aktiivisille talkoilijoille ja kunnille, jotka ovat ryhtyneet vahvasti vieraslajien torjuntaan, kiittelee Ahti.
Haitallisiin eli torjuttaviin vieraslajeihin kuuluvat myös esimerkiksi jättipalsami, japanintatar, kanadanpiisku, vuorivaahtera ja jättiputki.
Suomen kansallisessa vieraslajiluettelossa on tällä hetkellä 39 haitallista vieraslajia, joista kasveja on 15. EU:n vieraslajiluettelossa on 114 haitallista vieraslajia, joista kasveja 49. Kaikkien näiden lajien maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on kielletty.