Moni suomalainen kärsii tähän aikaan vuodesta kaamosrasituksesta.
Kaamosmasennus, jota hoidetaan terapialla ja masennuslääkkeillä, koskettaa noin prosenttia suomalaisista. Kaamosrasitus, johon voi vaikuttaa suuresti itsehoidolla, sen sijaan tulee noin 40 prosentille suomalaisista. Oireet ovat sekä fyysisiä että psyykkisiä.
– Väsyttää tosi paljon ja unen määrä lisääntyy. Tulee alavireisyyttä ja hiilihydraattinälkää. On vähän sellainen ärtynyt olo, turvottaa ja tekee kovasti mieli makeaa, hyvinvointikouluttaja ja tietokirjailija Raija Kivimetsä kuvaili Studio55.fi-lähetyksessä.
Syynä kaamosrasitukseen on valon puute. Kun valo vähenee, pimeähormoni melatoniini ottaa valtaa mielihyvähormoni serotoniinilta, jonka tuotanto puolestaan lamaantuu.
– Jokaisella on aivoissa oma sisäinen keskuskello, ja kaamos sotkee sen rytmin. Se on tämän keskuskellon rytmihäiriö. Joillain se edistää ja joillain jätättää, Kivimetsä sanoi.