Tulli: Koronaan liitetty loislääke pomppasi tilastossa – laittomasti tilattujen lääkkeiden takavarikoissa huima kasvu
1:01
Julkaistu 16.02.2022 17:03
Salla Laurila
Tullin mukaan lääkkeiden haltuunotot ovat lisääntyneet huimasti koronapandemian aikana. Tullin tilastoista käy ilmi, että vuodesta 2019 vuoteen 2021 lääkkeiden haltuunottomäärä on liki tuplaantunut.
jo vuonna 2020 lääkkeitä otettiin haltuun yli 70 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Vuonna 2019 tapauksia oli 2 627, vuonna 2020 4 353 ja viime vuonna 4 650. Kyse on haltuunottomääristä, ei esimerkiksi tablettimääristä.
Tullin haaviin on jäänyt muun muassa erektiolääkkeitä, mielialalääkkeitä, antibiootteja ja hiusten kasvua edistäviä lääkkeitä. Varsinkin erektiolääkkeitä tullin haaviin on jäänyt runsaasti ja vuonna 2020 osuus kaikista haltuunotoista oli jopa yli 40 prosenttia.
Tilasto: Eri tuoteryhmiä koskevien haltuunottojen määrä vuosittain.
Tuoteryhmä
2020
2021
1
Erektiolääkkeet
1803
1471
2
Nikotiinivalmisteet
917
803
3
Mielialalääkkeet
248
292
4
CBD-valmisteet
235
241
5
Nukahtamislääkkeet
101
93
6
Hiusten kasvua edistävät valmisteet
225
43
7
Loishäätövalmisteet
0
80
Loislääkettä tilataan yhä enemmän
Uusi ilmiö on loishäätölääkkeiden tilaaminen ulkomailta. Tullin valvontaosaston ylitarkastajan Anne Pullisen mukaan tilastopiikkiä selittää osin ivermektiini, jota on joissain yhteyksissä pidetty vaihtoehtoisena lääkkeenä koronavirustaudin hoitoon ja ehkäisyyn.
– Jonkin verran vuosittain on [otettu haltuun] loishäätövalmisteita muun muassa lemmikeille. Mutta selkeä piikki on ollut viimeisen vuoden osalta ihmisten loishäätövalmisteille, myös ivermektiiniä sisältäviä valmisteita.
Loishäätövalmisteita jäi tullin haaviin kaikkiaan 80 kappaletta viime vuonna.
Euroopan lääkevirasto EMAn mukaan ivermektiinin käyttöä koronan hoidossa ei kuitenkaan suositella.
– EMA on perehtynyt laboratorio- ja havainnointitutkimuksista sekä kliinisistä tutkimuksista julkaistuihin aineistoihin koskien ivermektiiniä. Laboratoriotutkimuksissa havaittiin, että ivermektiini saattoi hyvin suurilla annoksilla estää COVID-19 tautia aiheuttavan viruksen lisääntymistä. Lääkkeen haittavaikutukset voivat kuitenkin lisääntyä kyseisillä, normaalikäyttöä suuremmilla annoksilla huomattavasti, Fimea kirjoitti vuodentakaisessa tiedotteessa.
Ivermektiiniä on Suomessa saatavilla erikoisluvallisena lääkkeenä loisten häätöön.
Video: Perussuomalaisten Mika Niikko kertoi eduskunnassa käyttäneensä loislääkettä koronan hoitoon: "Yllätyin suuresti kuurin aloitettuani." Juttu jatkuu videon jälkeen.
Lääkkeiden hankkiminen ja vastaanottaminen Euroopan talousalueen ulkopuolelta on kiellettyä. Talousalueen sisältä lääkkeitä voi tilata, jos ne tulevat henkilökohtaiseen käyttöön ja reseptilääkkeisiin on lääkärintodistus tai resepti. Lääkkeitä ei saa tilata kolmen kuukauden käyttöä vastaavaa määrää enempää.
Tullin mukaan laittomien lääkkeiden ilmiötä selittää osittain se, että suomalaiset eivät ole huomanneet tilanneensa lääkkeitä ulkomailta. Usein lääkkeitä on tilattu suomenkielisestä verkkokaupasta, jonka nimi viittaa suomalaiseen apteekkiin.
Jos lääkkeitä on tilannut kielletyltä alueelta, on saattanut syyllistyä lääkerikokseen. Ylitarkastaja Pullisen mukaan lääkerikoksia kirjattiin vuonna 2020 miltei kaksinkertainen määrä.
Rikosepäilyn lisäksi tulli ottaa lääkkeet haltuunsa ja eikä ostaja saa rahojaan takaisin.
– Asiakkaan tulee aina varmistaa, että hän asioi laillisen nettiapteekin kanssa. Laillisen nettiapteekin tuntomerkkejä ovat esimerkiksi yhteiseurooppalainen tunnus, tarkat yhteystiedot sekä järkevät ja liikoja lupaamattomat toimitusehdot. Laillinen nettiapteekki ei markkinoi yksittäisiä reseptilääkkeitä ja vaatii aina reseptin reseptilääkkeitä ostettaessa, tullin tiedotteessa luonnehditaan.
Hälytyskellojen tulisi soida, jos verkkoapteekista tilaa jotain sellaista, mitä Suomessa ei saa apteekista ilman reseptiä.
Huomioitavaa sekin, että kaikilla verkkokaupoilla ei ole puhtaat jauhot pussissa, vaan ostajalle on saatettu myydä lääkeväärennöstä, jossa vaikuttavat aineet eivät välttämättä ole olleet sitä, mitä on tilattu tai pitoisuudet ovat saattaneet poiketa ilmoitetusta.
– Lääkeväärennöksiä liikkuu nettikaupoissa, koska valmisteita ei valvota ja niitä voidaan valmistaa missä vain, Pullinen luonnehtii verkkokaupan vaaroja.
Tiedon siitä, vaatiiko lääke Suomessa reseptin, voi tarkistaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean verkkosivuilta löytyvästä lääkehausta. Lisäksi Fimea pitää julkista listaa suomalaisista verkkoapteekeista.
