Traagiset rakkaustarinat 1600-luvun Suomesta: "Molemmat pääsivät hengestään"

– He eivät koskaan puhuneet omasta rakkaudestaan, mutta lähellä elänyt palvelusväki kertoi suhteesta. Palvelusväen mukaan kaikesta oli huomattu, että he olivat erityisiä ystäviä. Erityisellä ystävyydellä kuvattiin miehen ja naisen rakkaussuhdetta useissa tapauksissa, se kuvaa suhteen intimiteettiä ja erityisyyttä suhteessa muihin ihmissuhteisiin, Kietäväinen-Sirén kuvailee ja siteeraa pätkää eräästä todistajanlausunnosta: "ei enempää rakkautta voi avioparin välillä olla, kuin heillä kahdella."

Neito oli antanut miehelle lahjoja, ja mies puolestaan pyrki viettämään mahdollisimman paljon aikaa lähellä rakastettuaan. Kerran renkivouti saatiin jopa kiinni lumihangesta ilman housuja.

Kuvituskuva.Shutterstock

Rangaistus lapsenmurhasta oli mestaus. Tapausta oli kuitenkin vaikea tuomita, ja se vietiin ensin Turun hovioikeudelle, ja sieltä kuninkaalle, jolla oli ylin tuomiovalta. Koska syytetyt eivät osoittaneet katumusta, kuolemanrangaistuksen käyttöä emmittiin: ilman katumusta sielu ei pääsisi taivaaseen. Syytöntä ei haluttu tuomita: uomarinohjeissa 1500-luvulta todettiin, että on parempi vapauttaa syyllinen, kuin tuomita syytön.

Kietäväinen-Sirén kertoo oikeuden ehdottaneen naiselle valemestausta, jossa syytetty viedään mestauslavalle asti, jossa hän saa viimeisen mahdollisuuden tunnustaa. Tunnustuksen jälkeen tuomio voidaan panna täytäntöön, mutta mikäli sitä ei tulisi, voisi naisella olla mahdollisuus vapautua.

Kietäväinen-Sirén uskoo, että neito mestattiin, ja että myöhemmin myös avunannosta syytetty renkivouti koki saman tuomion.

– Voi olettaa, että molemmat pääsivät hengestään.

Onnellinen tarina säätyerot ylittävästä rakkaudesta

Oikeuteen päätyi myös tapaus Viipurin seudulta, jossa aatelisneito, muuan kapteenin tytär, rakastui isäänsä palvelleeseen ratsumieheen. Säätyero esti avioliiton, joten rakastavaiset päätyivät salavuoteuteen ja neito tuli raskaaksi. Naisen isä ei katsonut paria hyvällä.

– Neito kertoi oikeudessa, että kun hän kohtasi miehen ensimmäistä kertaa, ”oli kuin lämmintä vettä olisi valeltu sydämeni päälle”. He argumentoivat oikeudessa, että jumala on tarkoittanut heidät yhteen ja aviopariksi, mistä todisteena on rakastuminen ensisilmäyksellä.

Oikeudessa todistettiin todellista draamaa, kun nainen aneli isäänsä polvillaan siunaamaan liiton ja uhkasi tappaa sekä itsensä että syntymättömän lapsen. Isä puolestaan totesi näkevänsä tyttärensä ennemmin huorana kuin ratsumiehen vaimona, Kietäväinen-Sirén kertoo.

Tämäkin tapaus päätyi kuninkaan käsiteltäväksi, mutta päättyi lopulta onnellisesti. Oikeus salli rakastavaisten avioliiton. Perusteena ei kuitenkaan ollut ensisilmäyksellä syttynyt kipinä, vaan se, että naisen suku oli venäläistä perua. Aateluus ei siten ollut täysin varmaa, joten lakiin sallittiin tulkinnanvaraa ja naimalupa heltisi.

Hanna Kietäväinen-Sirénin väitöskirja ”Erityinen ystävyys. Miehen ja naisen välinen rakkaus uuden ajan alun Suomessa (n. 1650–1700)" tarkistetaan perjantaina 13. maaliskuuta Jyväskylän yliopistossa.

Shutterstock

• Eilen17:16
  Mannerheim

  Mannerheimille rakas asia ehti jo kadota – elämys palasi takaisin remontoituun kotimuseoon
• ke06:30
  Helsinki

  Kirja-arvio: Asiat eivät muutu, jos joku ei niihin tartu – nämä hahmot olivat muuttamassa Stadia
• ke05:00
  Ydinaseet

  Putin pelkää yhtä asiaa – tutkija: "Jos asia olisi päinvastoin, olisi käyttänyt jo"
• ma18:36
  Viiden jälkeen

  Suomalaisissa tuberkuloosiparantoloissa elettiin villiä nuoruutta: "Monelle se oli elämän paras yhteisö"
• ma05:42
  Keksinnöt

  Keksijä Raimo, 85, rakensi pihalleen 20-tonnisen brontosauruksen niksibetonista
• Lataa lisää