Espanjan viimeinen Habsburg-suvun vesa jäi historiaan karuna esimerkkinä kuninkaallisten sukujen sisäisestä insestistä.
Kruunun takaa -ohjelman jaksossa kuninkaallisasiantuntija Satu Jaatinen sekä MTV Uutisten toimittaja Aino Haili vastaavat katsojilta tulleisiin kysymyksiin kuninkaallisiin liittyen.
Kruunun takaa on MTV Uutisten sarja, jossa toimittaja Aino Haili käy läpi kuninkaallisiin liittyviä uutisia ja kohuja kuninkaallisasiantuntija Satu Jaatisen kanssa. Sarja on nähtävillä MTV Katsomossa.
Yksi kysymyksistä koskee sitä, miksi insesti on ollut yleistä kuninkaallisten keskuudessa.
On hyvin yleisessä tiedossa, että kuninkaallisten sukujen haarat ovat risteytyneet aikojen saatossa monin eri tavoin, ja aikoinaan oli hyvin tyypillistäkin ottaa puolisoksi lähisukulainen. Eikä välttämättä edes niin kauan aikaa sitten: esimerkiksi Norjan nykyisen kuninkaan Haraldin vanhemmat olivat keskenään serkuksia.
Syy sille, miksi sukulaiset ovat päätyneet naimisiin keskenään, on ollut moninainen.
– On ollut luokkayhteiskunta, jossa ei ole tavattu juuri muita, kuin oman piirin henkilöitä. Sitten on ollut kyseessä se, että avioliitot ovat olleet valtioiden välisiä liittoja. Eli kun kaikilla prinsessoilla ei välttämättä ollut mitään sanavaltaa siinä, kenen kanssa he avioituvat, on ilmoitettu, että vaikka teemme rauhan nyt Ranskan kanssa, niin meidän perheestä sinne joku nyt avioituu, Jaatinen kertoo.
Jaatisen mukaan 1800-luvulla hallinneella kuningatar Victorialla olleen aikanaan sellainen ajatus, että kun eurooppalaisista kuninkaallisista tehdään "vähän puolipakolla" sukulaisia keskenään, niin se lopettaisi sodat Euroopassa. Toisin kuitenkin kävi eikä teoria osoittautunut vedenpitäväksi.
Historia oli tosin jo paljon aiemmin opettanut, ettei sukulaisten lisääntyminen keskenään ole kovinkaan kannattavaa. Yksi sen surullisimmista sekä kuuluisimmista esimerkeistä kuninkaallisten sukujen insestistä on ollut Espanjan kuningas Kaarle II, joka menehtyi vuonna 1700.
– Habsburgin suku tunnettiin tästä, että nämä insestin jäljet alkoivat olla hyvin näkyviä, Haili kertoo.
Lue myös: Yhtä tietoa Euroopan kuninkaalliset eivät koskaan jaa julkisuuteen
Kaarlen isä meni naimisiin sisaruksensa tyttären kanssa – tapa oli jo tätä ennen yleistynyt suvussa. Habsburgien sukupuu oli Jaatisen mukaan todella ristikkoinen.
Tämä sai aikaan muun muassa sen, että ruuan pureskeleminen oli Kaarlelle haastavaa hänen voimakkaan alapurentansa takia. Puhumisen sekä kävelemisen oppiminen oli niin ikään tiettävästi vaikeaa.
– Oli myös aika selvää, että hän ei tule saamaan lapsia, hän oli monella tapaa sairas. Eurooppalaiset hovit vaan odottivat, että koska hän kuolisi, Jaatinen toteaa.
Lopulta Kaarle menehtyi 38-vuotiaana, mikä teki hänestä hänen elämänsä haasteet sekä aikakauden huomioon ottaen melko pitkäikäisen.
Historiaan Kaarle jäi kuitenkin aivan muusta syystä, kuin valtakaudestaan.
– Häntä pidetään tosiaan erittäin kurjana esimerkkinä tämmöisestä liian läheisten sukulaisten sukupolvesta toiseen jatkuvista avioliitoista, Jaatinen summaa.