Äänekoskelainen psykologian opettaja Jyrki Rossi tietää, miltä hetki ennen kuolemaa tuntuu. Hän on kokenut tuon hetken kahdesti, ja on suorastaan ihme, että hän on yhä hengissä.
Lukinkalvon alainen aivoverenvuoto eli SAV on tappava sairauskohtaus. Noin puolet potilaista menehtyy kahden viikon sisällä kohtauksesta, suurin osa heistä ennen sairaalaan ehtimistä. Jyrki Rossi, 48, on saanut SAV-kohtauksen kahdesti, ja molemmilla kerroilla hänellä on ollut onnea matkassa.
Ensimmäisellä kerralla, syksyllä vuonna 1993, kohtaus varoitti tulostaan, mutta Rossi ei ymmärtänyt kuinka vakavasta asiasta oli kyse, eikä hän siksi ymmärtänyt hälyttää itselleen apua.
– Olin vanhempieni luona kylässä, ja vessassa käydessäni korvani menivät yhtäkkiä lukkoon enkä saanut niitä millään auki. Päätäni särki, ja tokaisinkin vanhemmilleni, että tuntuu kuin päästäni olisi katkennut verisuoni. Huono olo meni kuitenkin ohi levolla ja aspiriinilla, Rossi kertoo.
Hetken levättyään Rossi hyppäsi autoon ja lähti ajamaan kotiinsa, 40 kilometrin päähän. Hän päätti kuitenkin poiketa matkanvarrella kirjakaupassa, ja se päätös pelasti hänen henkensä.
– Olin juuri päässyt sisään kirjakauppaan, kun koin valtavaa kipua päässäni ja lyyhistyin lattialle. Ehdin sanoa, että päähän sattuu ennen kuin menetin tajuntani. Onneksi kirjakaupan henkilökunta toimi ripeästi ja soitti paikalle apua. Ambulanssi oli perillä kahdessa minuutissa.
Epävarmuutta ja kuolemanpelkoa
Puoli vuorokautta myöhemmin Rossi heräsi sairaalasta. Lääkäri sanoi, että seuraavat vuorokaudet olisivat erittäin kriittiset, sillä kyse tosiaan oli aivoverenvuodosta, mutta vuotokohtaa ei löydetty. Niinpä Rossi joutui vain makaamaan ja odottamaan.
Fyysisesti Rossi toipui ennalleen muutamassa viikossa, mutta henkisten haavojen parantumiseen meni kuukausia, ellei vuosia. Tilastojen mukaan hänellä oli vain muutaman prosentin mahdollisuus sairastua uudelleen, mutta hyvästä ennusteesta huolimatta mies pelkäsi uutta kohtausta ja kuolemaa.
