Tomi Pöyry, 53, kuulee ääniä. Hän toivoo, ettei häntä pelättäisi sen takia. Eihän hän itsekään enää pelkää ääniä.
Oonko mie nyt tullut hulluksi? Sitä Tomi Pöyry mietti, kun hän alkoi parikymppisenä kuulla ääniä.
– Äänet olivat rienaavia ja sättiviä: sinusta ei ole mihinkään, olet luuseri. Pelkäsin ja ihmettelin, mitä tämä oikein on, Tomi kertoo.
Jälkeenpäin Tomi on tajunnut kuulleensa jo kymmenvuotiaana päänsä sisällä ahdistavan, ”isällisen” äänen. Se muistui hänen mieleensä vasta, kun äänet merkittävästi lisääntyivät huumeidenkäytön seurauksena.
– Uskon, että herkkyys ääniin on ollut minussa valmiina, mutta sen laukaisivat huumeet. Käytin amfetamiinia ja kannabista. Niiden seurauksena sain psykoosin ja jouduin mielisairaalaan marraskuussa 1984. Kuvittelin, että telkkarissakin puhuttiin minusta ja että kaikki seuraavat minua. Joka toinen auto oli muka poliisi ja minua vahtaamassa.
– Sairaalassa kuulin kavereideni äänten kertovan, että he ovat ottaneet tilausbussin ja tulevat hakemaan minut pois sairaalasta. Uppouduin kokonaan harhamaailmaan.
Tomilla diagnosoitiin paranoidinen skitsofrenia. Psykoosi meni ohi noin kuukaudessa, minkä jälkeen Tomi pääsi pois sairaalasta ja aloitti sairauteen lääkityksen.
Huumeiden käyttöä Tomi ei kuitenkaan lopettanut. Äänet pään sisällä muuttuivat sen mukaan, mitä huumetta hän kulloinkin käytti.