Toistuuko tällainen enää koskaan? Mika Myllylä vei nimiinsä täysin käsittämättömän Vuoden urheilija -kisan – mestari hämmästeli itsekin: "En osannut olla ihan varma"

8:27
Tulosruutu 20 vuotta sitten: Mika Myllylä valittiin Vuoden urheilijaksi 1999.

Suomalaista urheiluvuotta 2019 juhlitaan torstaina Helsingin Hartwall-areenassa. 13. kerran järjestettävä Urheilugaala huipentuu Vuoden urheilija -valintaan.

Iivo Niskanen on vienyt Kultaisen kiekon palkintokaappiinsa kahtena viime vuotena, mutta tällä kertaa Vuoden urheilija -valintaan saattaa liittyä historian havinaa.

Ennakkoon yksi vahvimmista ehdokkaista palkinnon saajaksi on jalkapalloilija Teemu Pukki, joka ihastutti vuoden 2019 aikana niin Suomen jalkapallomaajoukkueen kuin englantilaisen Norwich Cityn hyökkäyksessä. Valituksi tullessaan Pukki olisi Jari Litmasen (1995) ja Sami Hyypiän (2001) jälkeen vasta kolmas Vuoden urheilijana palkittu joukkueurheilija.

Hyviä voittajaehdokkaita on myös muissa palkintoluokissa. Esimerkiksi Vuoden valmentaja -tittelistä kisaavat Leijonat MM-kultaan luotsannut Jukka Jalonen ja Huuhkajat ensi kesän EM-lopputurnaukseen johdattanut Markku Kanerva. Heidän valmentamansa joukkueet vienevät kärkisijat Vuoden joukkue -äänestyksessä.

Vaikka urheiluvuoteen 2019 mahtui kiistatta paljon sinivalkoista menestystä, tilanne ei ole mitään 20 vuoden takaiseen verrattuna.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Vuoden urheilija 1999 oli Ramsaun MM-kisoissa kolme kultaa ja yhden hopeamitalin saavuttanut maastohiihtäjä Mika Myllylä, joka oli Urheilutoimittajain liiton äänestyksessä suorastaan ylivoimainen.

Myllylä sai lähes 900 ääntä (4554–3658) enemmän kuin toiseksi sijoittunut Mika Häkkinen, joka voitti F1-mestaruuden toisen kerran urallaan. Ykkössijoissa ero oli Myllylän hyväksi vielä selkeämpi (321–70), ja hiihtosankari kuittasi nimiinsä myös yleisöäänestyksen saatuaan yli puolet vajaasta 20 000 äänestä.

Vuoden 1999 lista on Mikojen jälkeenkin suorastaan henkeäsalpaava.

Kolmas oli Tommi Mäkinen, joka voitti rallin maailmanmestaruuden ennätyksellisesti neljännen kerran peräkkäin. Keihäänheiton maailmanmestari Aki Parviainen oli neljäs ja pujottelun maailmanmestari Kalle Palander viides. Palander on vielä tänäkin päivän historian ainoa suomalainen alppihiihdon maailmanmestari.

47 maalillaan NHL:n maalipörssin kaudella 1998–99 voittanut Teemu Selänne jäi kuudenneksi, ja vuosituhannen taitteessa suuressa suosiossa olleen aerobicin EM- ja MM-tittelin voittanut Tuuli Matinsalo seitsemänneksi.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kumparelaskun maailmanmestari ja parikumpareiden MM-hopeamitalisti Janne Lahtela oli kahdeksas, suunnistuksen normaalimatkan maailmanmestari ja viestin MM-hopeamitalisti Kirsi Boström yhdeksäs. Uinnin lyhyen radan maailmanmestari ja pitkän radan EM-pronssimitalisti Jani Sievinen täydensi kärkikymmenikön.

Yhdistetyn kaksinkertainen MM-mitalisti Samppa Lajunen tai mäkiviikon vuodenvaihteessa 1998–99 ensimmäisen kerran urallaan voittanut, maailmancupin kokonaiskilpailussa toiseksi sijoittunut Janne Ahonen eivät mahtuneet edes kymmenen parhaan joukkoon.

Kun lista on tällainen, ei ole mikään ihme, että uran toinen Vuoden urheilija -valinta oli Myllylälle hänen omasta menestyksestään huolimatta pienoinen yllätys.

– Tänä vuonna on ollut niin hyviä urheilijoita ja ennen kaikkea urheilusuorituksia, että en osannut olla ihan varma asiasta. Maailmanmestareita on paljon ja sellaisia, jotka ovat uusineet maailmanmestaruuden, jopa neljännen maailmanmestaruuden voittaneet, niin taso on ollut kova, Myllylä sanoi 20 vuoden takaisessa Tulosruudussa.

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja