Markus joutui jo teini-iässä alkoholin vuoksi vaikeuksiin. Vuosien mittaan juominen suisti miehen niin pahaan alamäkeen, että lopulta hän tahtoi vain päättää päivänsä. Kolme vuotta sitten Markus kirjautui viimeisenä toivonaan sisään yksityiseen hoitolaitokseen.
Markus kasvoi kodissa, jossa äiti käytti alkoholia reippaasti. Herkkä poika joutui koulussa kiusatuksi. Murrosikään mennessä Markus oli itsekin ajautunut pahoille teille.
− Ryyppäsin ensimmäisen kerran 12-vuotiaana. Humala toi pakotien ahdistukseen, Markus valottaa taustaansa.
Alkoholin myötä kiltin pojan patoutuneet tunteet alkoivat nousta pintaan väkivaltaisena käytöksenä. Markus sai tuttavapiirissä kahelin maineen.
− Ajauduin humalassa tappeluihin ja jouduin usein virkavallan kanssa tekemiseen. Putkareissut tulivat tutuiksi. Jälkikäteen tajuan joutuneeni usein tilanteisiin, joissa olin vähällä kuolla.
Aika ajoin alkoholi hallitsi Markuksen elämää siinä määrin, ettei hän uskaltanut poistua kotoa ilman että nautti muutaman oluen.
− Useimmiten olin niin päissäni, etten ollut muille vahingoksi. Kärsin silti pelkotiloista. Mitä jos olin tappanut jonkun jossain kännitappelussa? Markus pohti selvinä hetkinä.
Hengellinen herätys
Markus selvisi teini-iästä ihmeen kaupalla ehjin nahoin. Armeija-aikanaan Markus päätyi tavoilleen uskollisesti armeijan putkaan. Siellä hän sai käsiinsä Nicky Cruzin teoksen Juokse poika juokse. Uskovaisen suvun poika alkoi hetkellisesti pohtia hengenasioita.
− Armeijan loppuaika kului selvin päin, mutta siviilin koittaessa sama meno jatkui. Päädyin jo vapautumisiltana virkavallan kynsiin.
Nuori mies keikkui tulevaisuutensa suhteen tyhjän päällä. Hän otti muutaman kuukauden ajan äitinsä siskon maatilalla etäisyyttä elämäänsä. Sieltä tie vei Keski-Suomeen toisen sukulaisen nurkkiin.
− Nicky Cruz oli sattumalta lähistöllä pitämässä hengellistä tilaisuutta. Uskossa oleva serkkuni houkutteli minut paikalle. Tilaisuus teki vaikutuksen. Tajusin, että vain Jumala voi pelastaa minut, Markus muistelee uskoontuloaan.
