Toimisto asunnoksi: sisäkatto raitavanerista

Sisäkattonsa verhoukseksi asukas valitsi raidallisen vaneripinnoitteen. Se on pintakäsitelty läpikuultavalla öljyvahalla, 12 mm paksu ja levyn mitat ovat 60 x 120 cm. Koska yläpuolella on betonikatto, vaadittiin koolaus jonka väli on tämän levymateriaalin maksimi eli 40 cm.

Kattoa mitattaessa todettiin sen olevan hiukan vino. Seinät olivat vähän erisuuntaiset. Tällainen tilanne on pikemmin sääntö kuin poikkeus ja sen aiheuttama korjaus on suunniteltava jaossa tarkasti erityisesti kapearaitaista verhousmateriaalia käytettäessä, sillä siinä viistous näkyy listoituksen kanssa selvästi. Tämä koskee muitakin kapearaitaisia materiaaleja kuin vaneria. Paras keino on puolittaa ero ja suunnitella jako sellaiseksi, että kummankin seinän viereen tulee mahdollisimman leveä osuus raitaa.

Kun puumateriaalista on kyse, levyjen välillä saattaa lisäksi olla millin tai parin heittoja, joten on siis turha kuvitella lopputuloksen soittautuvan täsmälleen suunnitellun mukaiseksi. Parasta on vain pyrkiä alusta pitäen mahdollisimman hyvään suoritukseen ja katsoa lopussa, millainen jälki siitä syntyi - yleensä se on näin toimien riittävän siisti.

Myös pituussuuntainen jako on mietittävä ennen kiinnittämisen aloitusta. Tässä huoneessa laskettiin käyvän siten, että toiseen päähän tulisi täysi levy ja toiseen jäisi 35 cm levyinen suikale, tai sitten molempiin päihin laitettaisiin puolet tuosta vajaasta kappaleesta, eli 17,5 cm suikaleet. Makuasioitahan nämä ovat, mutta tässä tapauksessa pidettiin ensimmäistä vaihtoehtoa nätimpänä.

Seinää vasten on jätettävä noin kosteuselämistä varten noin 5 mm rako niin pitkille kuin lyhyille sivuille. Tällaiselle vanerikatolle suositeltavimmat olosuhteet myös jatkossa ovat noin 20 asteen tuntumassa pysyttelevä lämpötila ja 40...60 % suhteellinen ilmankosteus.

Puussa on luontaisesti syykuvioita, joten asennustyön kuluessa kannattaa tarkastella levyjä sillä silmällä, etteivät ne vierekkäisissä levyissä poikkea liikaa toisistaan.

Rasianreiät tehdään samalla tavalla kuin muissakin levyissä – paikka mitataan ja merkitään levyyn hyvin huolellisesti ja porataan rasiaterällä tai kuviosahalla.

Jos käyttää kiinnitykseen dyckert-naulainta, naulat on vielä kopsautettava pohjaan saakka tuurnalla. Muuten ne eivät painu puuhun aivan kokonaan. Minimikiinnitysetäisyys pontin reunaan on 5 mm.

(JKA 11.11.2005)

Lue myös:

    Uusimmat