Mainos

Timo Kojo muistelee uutuuskirjassa Albert Järvisen kuolinyötä: "Se ei ollut missään tapauksessa kaunista katsottavaa"

Timo Kojo kertoo värikkäästä elämästään tuoreessa elämäkerrassaan.

Laulaja Timo Kojo, 66, kertoo Kojo – Tasasta ku Sveitsissä (Docendo 2019) -elämäkerrassa käänteistä, joita hän on elämässään kohdannut. Kirjan on kirjoittanut Petteri Ahomaa.

Kirjassa Kojo palaa yöhön, jolloin Hurriganesin kitaristi Albert Järvinen menehtyi lontoolaisessa hotellihuoneessa maaliskuussa 1991. 

Kojo oli tuohon aikaan Finnmatkojen bändissä, jonka kanssa kiersi soittamassa asiakastapahtumissa ympäri maailmaa. Kun yhtye kutsuttiin esiintymään Lontooseen, Kojo pyysi mukaan Albert Järvisen. Kojon mukaan Järvinen ei tuohon aikaan käyttänyt alkoholia, mutta söi jatkuvasti rauhoittavia lääkkeitä. 

Yhtye soitti keikan ja lähti sen jälkeen juhlimaan. Kojon ja Järvisen tiet erkanivat Lontoon yössä, eivätkä he enää koskaan kohdanneet.

Aamulla Kojo ja mukana ollut Lasse Norres odottelivat Järvistä ensin aamiaispaikassa ja myöhemmin hotellin aulassa, mutta muusikkoa ei näkynyt. Kumpikaan ei ollut huolissaan, ennen kuin hotellin johtaja lähestyi heitä vakavana ja kalmankalpeana. Hän kertoi, että Järviselle oli käynyt huonosti.

– Hotellin päällikkö pyysi mukaansa huoneeseen katsomaan, mistä oli kysymys. Mulla ei kestänyt kantti, ei kerta kaikkiaan. Lasse lähti. Jäin hotellin aulaan ihan shokissa ja kyllähän siinä alkoi kyyneleet virrata silmistä. Kuitenkin peruspositiivisena jätkänä kelasin, että se on vaan huonossa kunnossa. Kai siinä tuli yläkerrankin puoleen käännyttyä. Sitten Lasse tuli alas, käveli mua kohti ja näin, että se oli myös ihan sokissa. "Se on delannut."

Heille kerrottiin, että Järvinen oli saanut jonkinlaisen verenpurkauman.

– Lasse oli nähnyt, että sillä oli lentänyt veret ulos silmistä. Se ei ollut missään tapauksessa kaunista katsottavaa. Verensyöksy on kai se oikea nimitys, lekureilla varmaan on joku tieteellinen termi sille kohtaukselle, Kojo muistelee kirjassa.

Kojon mukaan vain 40-vuotiaana menehtyneen Järvisen kuolema oli hänelle todella kova paikka.

– Mä pidin Albert Järvistä yhtenä parhaana kaverinani ja hengenheimolaisena, vaikka en ollut siihen aikaan sen kanssa niin paljon tekemisissä. Olin tehnyt sen kanssa paljon kaikkia juttuja, rakastin sen soittoa, se oli mulle todella rakas jätkä. Oli mulle helvetin vaikea paikka. 

Lähde: Kojo – Tasasta ku Sveitsissä (Docendo 2019)

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja