Kartta on oman aikansa ja osaamisensa tulos. Sitä vääristävät paitsi poliittiset näkemykset, myös fysiikan rajoitukset. Kun palloa yritetään kuvata kaksiulotteisella pinnalla, lopputuloksena suomalaisetkin "oppivat" koulun penkillä ja uutisia lukiessa, että Suomi on suurempi kuin Espanja ja Afrikka yhtä suuri kuin Grönlanti. Tietokirjailija Ari Turunen toivoisi ihmisten siirtyvän perinteisestä maailmankartan mallista uuteen.
Noin 600 vuotta ennen ajanlaskumme alkua Babyloniassa eli nykyisen Irakin valtion eteläosassa tehtiin kartta, jossa maailman keskipisteessä oli Babylonia, Babylonin kaupunki ja Baabelin torni. Ari Turunen kertoo, että tämä todennäköisesti jo huomattavasti vanhempaa maailmankäsitystä heijasteleva kartta on tiettävästi vanhin löydetty ja olemassa oleva maailmankartta.
– Uusia karttoja piirretään koko ajan, koska poliittinen maantiede ja valtioiden rajat muuttuvat alati. Kartat – se, mihin jonkin valtion raja vedetään tai millä nimellä jotakin valtiota kutsutaan – ovat myös kiistanalaisia, sillä valtioilla on eri käsityksiä omista rajoistaan ja terminologiasta. Esimerkiksi digitaalisia karttoja tekevä Google on joutunut miettimään Israelin valtion kanssa, miten Palestiinaa kuvataan, Turunen kertoo.
Oman maan keskeisyyttä on haluttu korostaa Babylonian aikojen jälkeenkin.
– Lähinnä niin osoitetaan suurvalta-asemaa. Esimerkiksi Ranska, Iso-Britannia, Kiina, Yhdysvallat ja Venäjä ovat sijoittaneet oman maansa keskelle karttaa.
– Kyseessä voi olla toisenkinlainen poliittinen kannanotto. Esimerkiksi australialaisessa maailmankartassa Australia on kuvattu keskelle. Samoin Latinalaisessa Amerikassa on haluttu kuvata maailmankarttoja, joissa eteläinen pallonpuolisko on ylhäällä. Heitä ärsyttää olla useimmissa kartoissa alhaalla.
Pohjoismaat eivät ole piirtäneet itseään keskelle maailmankarttaa.
– Pohjoismaalaisille sopii hyvin karttaesitys, jossa nollameridiaani kulkee Lontoon kautta, sillä näymme siinä joka tapauksessa mukavasti lähes keskellä ja ylhäällä, Turunen selittää.