Elinkeinoelämä pitää tietoja työntekijöiden rokotuksista hyödyllisinä työpaikoilla. Rokottamattomia ei välttämättä haluta päästää sellaisiin tehtäviin, jossa oltaisiin lähityössä haavoittuvien riskiryhmäläisten kanssa. Esimerkiksi eduskunnassa ei ole tietoa siitä, onko kaikissa valiokunnissa yli 80 prosentin rokotekattavuus.
Koronarokotusten ottamisesta saa kysyä työpaikoilla suullisesti, mutta työntekijän ei ole pakko vastata.
– Kyllä keskustelu on mahdollista. Lainsäädäntö ei rajoita mitenkään suullista keskustelua eikä suullista kysymistä rokote-asiassa, Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Suvi Lahti-Leeve sanoo.
Tiedon kertomatta jättäminen voi kuitenkin johtaa työjärjestelyihin, jos työpaikalla on varjeltava riskiryhmäläisiä.
– Se on mahdollista, että työntekijä ei kerro, mutta jos hän ei kerro, se voi johtaa työtehtävien järjestelyyn. Tämä tieto olisi tärkeätä työpaikoille, työnantajalla vastuu työturvallisuudesta. Työpaikalla saattaa olla esimerkiksi syöpäsairaita työkavereita, Lahti-Leeve toteaa.
Toistaiseksi rokotekeskusteluista ei ole tullut huolestuneita viestejä.
– Käsitykseni mukaan erimielisyyttä ei ole. Asiasta keskustellaan rauhallisesti ja rakentavasti, Lahti-Leeve kertoo.
Tietosuojavaltuutettu pitää rokotusta koskevaa tietoa terveydentilatietona.