Tieto koronarokotteesta on työnantajalle tärkeä, mutta työntekijälle yksityinen asia – näin asiasta voidaan puhua työpaikalla

Elinkeinoelämä pitää tietoja työntekijöiden rokotuksista hyödyllisinä työpaikoilla. Rokottamattomia ei välttämättä haluta päästää sellaisiin tehtäviin, jossa oltaisiin lähityössä haavoittuvien riskiryhmäläisten kanssa. Esimerkiksi eduskunnassa ei ole tietoa siitä, onko kaikissa valiokunnissa yli 80 prosentin rokotekattavuus.

Koronarokotusten ottamisesta saa kysyä työpaikoilla suullisesti, mutta työntekijän ei ole pakko vastata.

– Kyllä keskustelu on mahdollista. Lainsäädäntö ei rajoita mitenkään suullista keskustelua eikä suullista kysymistä rokote-asiassa, Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija Suvi Lahti-Leeve sanoo.

Tiedon kertomatta jättäminen voi kuitenkin johtaa työjärjestelyihin, jos työpaikalla on varjeltava riskiryhmäläisiä.

– Se on mahdollista, että työntekijä ei kerro, mutta jos hän ei kerro, se voi johtaa työtehtävien järjestelyyn. Tämä tieto olisi tärkeätä työpaikoille, työnantajalla vastuu työturvallisuudesta. Työpaikalla saattaa olla esimerkiksi syöpäsairaita työkavereita, Lahti-Leeve toteaa.

Toistaiseksi rokotekeskusteluista ei ole tullut huolestuneita viestejä.

– Käsitykseni mukaan erimielisyyttä ei ole. Asiasta keskustellaan rauhallisesti ja rakentavasti, Lahti-Leeve kertoo.

Tietosuojavaltuutettu pitää rokotusta koskevaa tietoa terveydentilatietona.

Rokotustiedon käsittelemistä työpaikalla pidetään sallittuna, jos työntekijä nimenomaisesti haluaa, että hänen työkykyisyyttään selvitetään rokotustiedon perusteella.

Eduskunnan tilanne yhä epäselvä

Eduskunnan rokotekattavuus on herättänyt keskustelua, sillä rokotustieto uupuu lähes viidennekseltä kansanedustajista.

Koko eduskunnan rokotekattavuus on yli 80 prosenttia, mutta siitä ei ole tietoa, ylletäänkö kaikissa valiokunnissa ja eduskuntaryhmissä samaan kattavuuteen.

– Siihen meillä ei ole mahdollisuuksia. Tieto mene työterveysasemalle ja asema raportoi kokonaisluvun, joten valiokunnissa meillä ei ole mahdollisuutta sitä selvittää. Meillä pitää olla vain luottamus siihen, että riittävä kattavuus on, eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio sanoo.

MTV Uutiset kysyi eduskuntaryhmiltä

MTV Uutisten kyselyssä kaikkien useiden jäsenten eduskuntaryhmät suhtautuvat suopeasti rokotuksiin.

Sdp, vihreät ja keskusta ovat suositelleet myös eduskuntaryhmissä rokotteen ottamista. Muut ovat pitäneet yleistä suositeltavuutta riittävänä.

– Lähdemme siitä, että kaikki ottavat kaksi rokotetta, ellei siihen ole terveydellistä estettä. Emme ole pitäneet tarpeellisena erikseen suositella rokotteen ottamista, Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen selvittää.

– Olen itse kertonut julkisesti ottaneeni molemmat rokotteet ja yleisellä tasolla kannattanut korkeaa rokotekattavuutta. Ryhmämme kaikki edustajat ovat saaneet molemmat koronarokotteet ja myös sen julkisesti kertoneet, kertoo puolestaan kristillisdemokraattien ryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen.

Perussuomalaiset korostavat, että rokotepäätös on yksityinen asia.

– Vaikka rokotuksen ottaminen on yleisesti suositeltavaa, on rokotuksen ottaminen jokaisen oma asia, Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kertoo.

Puolueiden eduskuntaryhmät ovat lähiaikoina siirtymässä takaisin lähikokouksiin, kun eduskunta palaa normaaleihin käytäntöihin koronarajoitusten jälkeen. Näillä näkymin tämä tapahtuu lokakuun aikana.

Etäkäytäntöjä jätetään kuitenkin voimaan.

– Jatkamme ryhmäkokouksia pääsääntöisesti hybridimallilla, joissa sekä läsnäolo että etäosallistuminen on mahdollista, vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari toteaa.

Lue myös:

    Uusimmat