Tellervo Koivisto puolisostaan Maunosta: "Kotona kehun häntä paljon vähemmän kuin hän minua"

Jankkaaminen loppui lyhyeen Koiviston todettua: "Suomalainen tarkenee."

Tuokiokuva kolmen vuosikymmenen takaa löytyy Anne Mattssonin tuoreesta kirjasta Tellervo Koivisto - elämäkerta (Siltala).

Rouvien kemiat eivät kohdanneet, eikä ekonomi ja pientilallisen tytär Punkalaitumelta antanut marxismi-leninismistä Moskovan yliopistossa väitelleen besserwisserin lannistaa itseään. 

Satakuntalainen ja turkulainen 

Tellervo Koivisto kertoo sattumien puuttuneen usein hänen elämänkulkuunsa.

– Kaikki tärkeimmät ratkaisuni ovat tulleet enemmän tai vähemmän sattuman kautta. Se on kyllä kumma, mutta näin se vaan on ollut, sanoo 88-vuotias Koivisto puhelinhaastattelussa.

Sattuman sanelemia juttuja olivat muun muassa pääsy oppikouluun (opettaja suositteli ja veli ei halunnut sinne mennä, lukion aloittaminen (ystävien ja luokkatoverien houkuttelu), hakeutuminen Turun kauppakorkeaan (vaihtoehtojen vähyys, rahoituksen niukkuus, asumismahdollisuus veljen perheessä) ja kohtaaminen Mauno Koiviston kanssa 5.12.1950 (molemmat päätyivät tanssipaikan ovelle, joka oli kiinni). 

Vaikka Tellervo Koivisto usein vähättelee itseään, elämäänsä hän luonnehtii monella tavalla hyvin antoisaksi. Erityiskiitoksen hän antaa erinomaiselle aviomiehelleen Mauno Koivistolle, jonka kanssa aviovuosia on takana jo lähes 65.  

– Kotona kehun häntä paljon vähemmän kuin hän minua. Tässä on turkulaisen ja satakuntalaisen ero. Turkulainen on sittenkin paitsi kohteliaampi eikä töksäyttele kuten satakuntalainen, jopa hellempi kuin satakuntalainen tai loimaalainen, Koivisto naurahtaa. 

"Ääni kuin räkättirastaan" 

Satakuntalaisuutta on kuvaillut vuosia Porissa asunut Sinikka Linkomies-Pohjala sanoilla juro, karu ja lauluton. Luonnehdinta on Koiviston mielestä vähän sinnepäin.

– Mutta jos menee kotipaikkaani lähimpänä olevalle Loimaalle, niin loimaalaisista voi sanoa, etteivät he ole lauluttomia. Ääni on kuitenkin ruma, koska mielestäni Loimaan ja Punkalaitumenkin vanha murre on Suomen rumimpia.

Murre on säilynyt Koivistolla osittain, ja varsinkin nuotti nousee esille vapaammin puhuttaessa ja Punkalaitumelle mentäessä.

Omaa ääntään huumorintajuinen Koivisto kuvaa räkättirastaan ääneksi.

Tähtelän tilasta tuli tärkeä

Lapsuuden ja nuoruuden elämä Punkalaitumella on jättänyt jäljen Koivistoon. Yhtenä esimerkkinä tästä hän mainitsee pellot.

– Ensimmäisillä kesäpaikoillamme Kirkkonummella huomasin kaipaavani peltoja. Sinne mennessä tiepuolissa ei ollut peltomaisemia.

Tilanne muuttui, kun Koivistot hankkivat Inkoosta vuonna 1970 Tähtelän tilan, josta tuli perheelle tärkeä tukikohta. Sinne vetäydyttiin presidenttikausillakin niin usein kuin mahdollista jopa Naantalin Kultarannasta.

Tähtelä huokuu perinteitä ja historiaa, sillä muun muassa sen päärakennus on rakennettu 1800-luvulla.

Yhden rajoituksen Tellervo Koivisto asetti Tähtelän pihapiirille. Sinne ei saanut rakentaa lentopallokenttää.

Pääministeriaikana aviomies oli nimittäin muunnattanut Kesärannan tenniskentän lentopallokentäksi. Myös presidentin kesäasunnossa Kultarannassa tehtiin lentopallokentän parannustyöt.  

Katso myös vanhoja uutisjuttuja Koivistosta: