Tavoitteena puolimaraton? Tässä huippu-urheilija Kaisa Mäkäräisen vinkit harjoitteluun

Kunnon kehittyessä on kuitenkin tärkeää juosta erimittaisia matkoja ja erilaisilla sykealueilla. Juoksuharjoittelijan on tärkeää huolehtia myös lihaskunnosta. Lihaskuntoharjoittelu voi olla myös huoltava ja kuntouttava rooli.

– Lihaskuntoharjoittelu vahvistaa lihaksia, mutta myös kehittää juoksuaskeleen taloudellisuutta ja auttaa välttämään vammoja, Mäkäräinen sanoo.

Colourbox

3. Muista oikea ravinto

Hiilihydraattien lisäksi rasvat ovat urheilua harrastavalle tärkeä energianlähde.

– Ilman rasvaenergiaa kestävyysurheilija ei pääse maaliin. Liikkuvan ihmisen tulisi saada noin 25–30 prosenttia päivittäisestä energiasta rasvasta, juoksuvalmentaja Leppäsaajo sanoo.

Proteiini toimii lihasten rakennusaineena, nopeuttaa palautumista ja antaa vähän energiaa erittäin kovassa rasituksessa. Juoksijan suositeltava proteiinin vuorokausisaanti on 1,2–1,6 grammaa painokiloa kohti.

Harjoituksia ei kannata tehdä nälässä. Heti lenkin jälkeen syödään nopeasti imeytyvää hiilihydraattia, proteiinia ja juodaan riittävästi, muuten palautuminen hidastuu.

Kuumissa olosuhteissa ja raskaassa harjoittelussa sekä itse puolimaratonin aikana lisäenergiaa voi hakea myös urheilujuomista, energiapatukoista, geeleistä tai banaanista tai muusta kannettavasta energialähteestä.

– Itse käytän niitä erityisesti ulkomailla ollessani, missä en aina pääse vaikuttamaan ravintooni kuten haluaisin, Mäkäräinen sanoo.

10 viikon harjoitteluohjelma

Puolimaratonilla 10 viikon harjoittelu riittää, jos liikuntaharrastus on ollut jo aiemmin säännöllistä. Jos et ole harrastanut lainkaan liikuntaa tai juoksemista, ohjelmaa on syytä keventää.

Muista pitää lepopäivät kovien ja pitkien harjoitusten jälkeen. Muista tehdä myös hyvä verryttely ennen kovia vauhtikestävyysharjoituksia ja myös niiden jälkeen. Verryttelyt lasketaan aikaan mukaan.

Colourbox

Testaa ensin maksimisykkeesi

Maksimisykkeen saat selville esimerkiksi juoksemalla 3 x 2–3 min. Ennen vetoja tehdään hyvä verryttely. Ensimmäinen veto edetään rauhallisen reippaasti. Muutaman minuutin palautuksen jälkeen juostaan seuraava veto reippaasti. Palautuksen jälkeen vedetään viimeinen veto täysillä. Sykemittarin korkein lukema kertoo maksimisykkeesi.

Sykealueet: 

50–60 %

Usein päivittäisen arkiaktiivisuuden sykealue

60–75 %

Peruskestävyysalue, jolla suurin osa harjoittelusta tulisi tapahtua

75–85 % maksimista

Vauhtikestävyysalue, ns. tehoalue, joka totuttaa kehoa nopeampaan suoritukseen, parantaa kestävyyttä ja lisää nopeutta

85–100 %

Maksimikestävyysalueella eteneminen muuttuu maitohapon myötä todella raskaaksi. Kuntoilijan ei tarvitse harjoitella näin kovaa.

Colourbox

Viikot 1–5, peruskuntojakso

Harjoittele juoksua neljä kertaa viikossa joka toinen päivä. Juokse kahtena päivänä noin 30–50 minuuttia, toisena päivänä syke peruskuntoalueella, toisena päivänä vauhtikestävyysalueella.

Tee peruskestävyyspäivänä myös lihaskuntoharjoituksia.

Tee yhtenä päivänä pitkä lenkki 60–90 minuuttia, jonka lisäksi vielä neljäntenä päivänä 40–75 minuuttia sauvakävelyä, pyöräilyä tai hiihtoa, molemmat harjoitukset syke peruskestävyysalueella.

Valmistava jakso, viikot 6–9

Harjoittele viisi kertaa viikossa, kaksi kertaa viikossa noin 30–45 minuutin juoksulenkki syke peruskestävyysalueella, jonka lisäksi lihaskuntoa.

Yhtenä päivänä viikossa juoksua vauhtikestävyysalueella 30–60 minuuttia joka voi sisältää myös rennon lujia vetoja esim. 4 x 400 m, välissä lyhyet palautukset.

Yhtenä päivänä pitkä lenkki peruskestävyysalueella 60–120 min ja vielä yhtenä kevyttä juoksua, uintia, hiihtoa tai pyöräilyä.

Viimeistelyviikko

Aloita viimeistelyviikko 30–40 minuutin juoksulla syke peruskestävyysalueella.

Seuraavana päivä on lepoa ja lihashuoltoa, kolmas lepoa ja hiilihydraattitankkausta.

Neljäntenä päivänä todella kevyt 20–30 minuutin juoksulenkki ja hiilihydraattitankkaus.

Suoritusta edeltävänä päivänä kevyttä juoksua, uintia, hiihtoa tai pyöräilyä. 

Lähde: Orkla Health -tiedote